Metallityöväen Liitto

Biovoimaloiden huoltajat suojattava paremmin

13.11.2017

Biopolttoaineita käyttävien voimalaitosten kattiloita puhdistavat ja huoltavat työntekijät täytyy suojata nykyistä paremmin. He altistuvat raskasmetalleille. Pitkät nahkakäsineet, hupulliset työvaatteet ja kaasunaamarilla ja puhaltimella varustetut hengityssuojaimet kuuluvat varusteisiin.

Työterveyslaitoksen erikoistyöhygieenikko Mika Jumpponen tutki tohtorinväitöskirjassaan työntekijöiden altistumista vaarallisille aineille pellettejä, turvetta ja puuta käyttävissä voimalaitoksissa. Näitä polttoaineita käytetään yhä useammin sähkön ja lämmön tuotantoon. Voimalaitosten huoltotöissä työskentelee joka talvi noin 5 000 henkilöä.

Tutkimuksen kohteena olivat työntekijät, jotka huoltavat ja korjaavat kattiloita ja poistavat niistä tuhkaa. Tutkimus osoitti, että ilman pölypitoisuudet olivat moninkertaisia verrattuna pölyn haitalliseksi tunnettuun pitoisuuteen. Alumiinin, mangaanin, lyijyn, kadmiumin ja berylliumin pitoisuudet ilmassa ylittivät raja-arvot. Altistuminen näille metalleille näkyi myös työntekijöiden virtsanäytteissä työpäivän jälkeen.

Monille metalleille altistuminen yhtä aikaa voi lisätä riskiä sairastua syöpään samoin kuin keskushermoston ja hengitysteiden oireisiin. Hyvä suojautuminen on ensiarvoisen tärkeää.

– Työntekijöiden tulisi käyttää erityisesti kattiloiden sisällä tehtävissä työvaiheissa pitkiä nahkakäsineitä, hupullisia työvaatteita ja kokonaamarilla ja puhaltimella varustettuja hengityksensuojaimia. Hengityksensuojaimissa tulee olla happamille ja emäksisille kaasuille sekä höyryille ja pölyille tarkoitetut suodattimet (A2B2E2K2-P). Näin työntekijöiden altistuminen voimalaitostuhkassa oleville raskasmetalleille voitaisiin minimoida, toteaa Jumpponen Työterveyslaitoksen tiedotteessa.

Tutkimuksen käytännön suosituksissa todetaan myös, että työntekijöiden tulisi kantaa henkilökohtaisia häkämittareita mukanaan.

Jumpposen tutkimus on aivan ensimmäinen laatuaan. Biovoimalaitosten tuhkan ympäristölle tuomia vaaratekijöitä on tutkittu, mutta ei sitä, miten pohjatuhka ja lentotuhka altistavat voimalaitoksia huoltavia työntekijöitä. Tutkija muistuttaa, että ympäristön suojeluun käytettyjä tuhkanäytteitä voidaan käyttää myös työntekijöiden altistumisen arvioimiseen. Työterveyshuoltojen tulisi puolestaan seurata työntekijöiden altistumista raskasmetalleille biomonitoroinnin eli virtsanäytteiden avulla.

Lisätutkimuksia tarvitaan Jumpposen mukaan kuitenkin kiireellisesti työntekijöiden suojaamiseksi etenkin siksi, että biovoimalaitosten määrä on kasvamassa ei vain Suomessa vaan myös muualla Euroopassa.
 

Suvi Sajaniemi

Tutkimus ”Occupational Exposure to Components of Biomass-fired Power Plant Ash” ja sen suomenkielinen tiivistelmä

« Uutislistaukseen