Metallityöväen Liitto

Valtuustokeskustelussa näkemyksiä laidasta laitaan

07.11.2017

Teollisuusliiton valtuuston keskustelussa kuultiin hyvin erilaisia kantoja työehtosopimuksesta. Jotkut valtuuston jäsenet pitivät paperia mahdottomana hyväksyä, toiset näkivät sopimuksessa useita positiivisia asioita. Näkemysten hajoaminen ennakoikin varsin tiukkaa äänestystä.

Valtuuston puheenjohtaja Jyrki Levonen perusteli kokouksen alussa valtuutetuille, miksi itse päätyi hyväksymään työehtosopimuksen.

 – Minusta tässä ei oteta mitään meiltä pois. Ei ole myyty pekkaspäiviä, ei ole myyty mitään. Nyt on mahdollisuus sopia pekkasia työpäiviksi, nyt on mahdollista sopia lomarahoja vapaapäiviksi. Uskon, että moni haluaa tätä mahdollisuutta käyttää. Paikallisen sopimisen osuutta on arvosteltu. Mutta toisaalta nykyhallituksen tavoite on ollut, että paikallista sopimista lisätään lainsäädännön kautta, ja oma kantani on, että sinne tätä ei missään nimessä pidä päästää. Tosi on, että monella työpaikalla ei pystytä asioista sopimaan. Joka tapauksessa, tehtiin työpaikalla mitä tahansa, niin työnantajan maksettavaksi tulee nyt kuitenkin se 1,6 prosenttia.

Toivon, että sopimuksen vastustajat esittävät prosenttilukuja siitä, miten paljon pitäisi tulla korotusta. Ettei arvostelu ole vain sitä, että enemmän pitäisi olla. Minusta jotkut viidet prosentit ja kenties kolmetkin ovat utopiaa. En pelkää lakkoja, mutta onko realistista saada lakolla sellaisia korotuksia? Ja kannattaako mennä lakkoon, jos sen seurauksena saataisiin 1,9 tai vähän yli kaksi prosenttia?

Valtuuston jäsenistä ensimmäisenä pönttöön nousi Jarkko Jokinen (Hämeen vaalipiiri).

 – Julkisuudessa on esitetty, että sopimus antaisi mahdollisuuden ostaa pekkaspäiviä. Sopimukseen on kuitenkin kirjattu myös palvelusvuosivapaan laajennus sekä heko-prosentin minimin ja maksimin nosto. Kun pekkaspäivien ”ostoon” rakennettiin kaksinertainen lukko, neuvottelukunta hyväksyi sopimuksen. Omalla työpaikallani pääluottamusmies ei avaa tuplalukkoa pekkasista, ei ainakaan niin kauan kuin kiky-tunteja tehdään. Paikallisen erän jakaminen huolestuttaa, mutta miksi emme ikinä usko itseemme. Tuntuu, että moni muu luottaa paljon enemmän, koska PAM, Rakennusliitto jne. ovat sitoneet oman korotuksensa meidän tasoomme. Neuvottelemalla ei olisi pystytty parempaan korotustasoon. Kannatan sopimuksen hyväksymistä.

Mika Kolehmainen (Savo-Karjala): Palkankorotuksista minulla oli oma arvio, että 1-1,5%:n välissä ovat. Kun tämän sanoin omalla työpaikallani, tasoon oltiin kohtuullisen tyytyväisiä. Nyt olisi tulossa 1,6 %. Osa ei tykkää, että työaikaa lisätään, mutta kysyisin, onko meidän tehtävämme rajoittaa työntekoa. Mahdollisuuksia on myös työajan lyhentämiseen. Voi ottaa lomarahat ja palvelusvuosilisän vapaana, töissä jo osa laskeskeli, että joka toinen perjantai voi olla kotona. Voihan palkankorotuksessakin nähdä ongelmana, että toiset saavat enemmän kuin toiset. Mutta kannatan tämän sopimuksen hyväksymistä.

Jouni Lämpsä (Oulu): Liittokokouksessa on linjattu tiettyjä asioita, ja jäsenistö odottaa meiltä paljon. ON syytä olla hyvin kriittinen. Kiky oli eri sopimus, mutta eniten kripaisee se, että työnantajamaksuja on siirretty työntekijöille. Pekkaspäivistä sanotaan, että on tuplalukon takana, mutta ei ole vielä sellaista lukkoa keksitty, ettei vankilasta joku karkaisi. Samalla tavalla työnantaja pystyy aina luikertelemaan irti. Jos ei ole tessissä kirjattuna perälautaa, niin miten käy pienissä työpaikoissa, joissa työnantaja pystyy heko-pisteillä ja muilla painostamaan. Esitän, että sopimus näiltä osin palautetaan uuteen valmisteluun. Nykyään on nyhtökauraa ja nyhtöpossua, nyt on nyhtöpekkaset. Jos tässä annetaan periksi, tulette näkemään, että tulevissa sopimuksissa viedään loputkin pekkaset.

Anssi Piirainen (Kymi): Onko teistä oikein, että osalle turvataan ansionkehitys mutta osalle ei? Se ei ole meidän liittokokouspäätösten mukaista. Ansionkorotus pitää taata kaikille. Esitän, että työehtosopimus hyväksytään, mutta liitto informoi luottamusmiehiä, että paikallista erää ei saa sitoa hekoon tai muuhun vastaavaan siten, että työnantaja voi sen leikata pois. [Piiraisen esitys luottamusmiesten ohjeistamisesta hyväksyttiin kokouksen ponsilauselmana.]

Janne Vainio (Satakunta): Olen seurannut jäsenten keskustelua siitä, miltä tämä näyttää. En osaa nähdä näitä uhkakuvia. Itse näen tässä suuren mahdollisuuden, lomarahan ja palvelusvuosilisän vaihtaminen vapaaseen. Olen ollut 17 v luottamusmiehenä ja nähnyt paljon metallityöntekijöitä, tavannut ja keskustellut. Olen tullut siihen tulokseen, että meillä on henkilöitä, jotka mittaavat kaiken rahassa ja ovat valmiita myymään kaiken muun, että voisivat tehdä enemmän töitä. Ja sitten on niitä, jotka mielellään ottavat vähän pienemmän palkan, että voivat olla enemmän vapaalla. Minusta tämä valinta on syytä tehdä mahdolliseksi. Liittokokouspäätöksiin on viitattu. Pitkällä aikavälillä tarkoituksemme on edelleen lyhentää työaikaa. Majoituksista on pitkään puhuttu, ja nyt on kirjoitettu selkeästi, että majoitustilan on oltava vähintään kymmenen neliömetriä. Moni katsoo, että tällaisella ei ole merkitystä, mutta minä vanhana komennusmiehenä pidän tätäkin tärkeänä. Olen ehdottomasti sopimuksen hyväksymisen kannalla.

Tommi Sauvolainen (Lappi): Äärimmäisen vaikea paikka. Olen saanut paljon palautetta. Päädyin kannattamaan Jouni Lämpsää, että tämä palautetaan valmisteluun. Rahapuoli on liian niukka, jos tämä olisi vuoden mittainen sopimus, olisin tämän kannalla.

Vesa Niininen (Häme): Sopimus on aina kompromissi, tämä on kohtalainen tulos. Ehkä jatkossa tavoitteet olisi hyvä julkistaa aikaisemmin, niin se toisi jäsenille kuvan siitä, mitä haetaan. Osa jäsenistä ehkä kokee, että sopimus tuli niin kuin Manulle illallinen. TES-kampanjassa moni kentällä on tehnyt hyvää työtä, sillä rakennettiin tukea neuvottelijoille. Minusta tämän sopimuksen voi hyväksyä. Yleisenä havaintona voi todeta, että maassa on oikeistolainen hallitus, oikeistolaisuudesta on tullut valtavirtaa, eivätkä ammattiliitot eli me oikein sovi tähän kuvioon. Eli neuvottelujen lähtökohdat ovat vaikeat. Parin vuoden päästä on eduskuntavaalit, katsotaan siellä mihin voimat riittävät. Kannatan neuvottelutuloksen hyväksymistä.

Marika Ilola (Varsinais-Suomi): Useita vuosia vanha Metalliliitto on kantanut vastuunsa yhteiskunnassa ja tyytynyt erittäin maltillisiin palkankorotuksiin. Korotusten taso nostatti tyrmistystä työpaikoilla. Työpaikkakohtainen paikallinen erä tarkoittaa meillä pärstäkertoimiin perustuvaa palkitsemista. Neuvottelukohdissa on monta hyvääkin asiaa, mutta kentältä kuuluu paljon negatiivista palautetta. En kannata tämän sopimuksen hyväksymistä. 

Arto Liikanen (Keski-Suomi): Tiedotuksessa hävittiin, sitä pitää parantaa tulevaisuudessa. Korotustaso ei aiheuttanut riemunkiljahduksia. Paikallinen erä ei ole paras mahdollinen, mutta en voi ajatella, että jätettäisiin se raha sitten mieluummin ottamatta. Siihen pitää luottamusmiesten yrittää vaikuttaa. Mutta kuvitteliko joku oikeasti, että tulee merkittävästi kovempi korotustaso? Pekkasista sopiminen ei ole helppoa ollut nytkään. Palvelusvuosilisien vaihtaminen on suosittua, meillä metsämiehet esimerkiksi haluavat olla metsällä kaikki syksyt. Uskon, että neuvottelijat ovat arvioineet, mitä on mahdollista saada.

Antti Marjamäki (Vaasa): Tes-kampanja toi rasitteen pääluottamusmiehille ja aktiiveille. Odotukset nousivat taivaisiin. Suurimmalla osalla syy hylkäämiseen on syynä, että ostovoima ei kasva. Jos ei neuvottelemalla saada parempaa tulosta, niin pitää kääntää ne kortit, joita on tarjolla. Onko se keino sitten lakko vai ylityökielto, mutta joskus pitää vain nousta vastaan ja ottaa se, mikä meille kuuluu.

Tarmo Lukkarinen (Keski-Suomi): Puhuttiin leveistä hartioista, mihin ne ovat nyt kadonneet. Monella työmaalla oli odotuksia, että tästä tulisi jotain hienoa. Tiedotuspuoli oli huonoa. Kikyssä työaikaa lisätään vastoin liittokokouspäätöksiä. Työnantajien eläkemaksuja siirrettiin työntekijöiden maksettavaksi. Nykyisellä sopimusehdotuksella ollaan edelleen miinuksella. Pienillä työpaikoilla on todella hankalaa sopiminen. Työnantaja tulee työntekijän luokse ja sanoo, että nyt tehdään näin. Esitän, että tes-ehdotus hylätään ja palataan neuvottelupöytään.

Tommi Suvela (Pirkanmaa): Palkankorotus on hyväksyttävissä. Pekkasista sopiminen antaa kuitenkin paljon painostuskeinoja työnantajalle. Oma kokemukseni on – ja isolta työpaikalta – että jollet suostu työnantajan esitykseen, neuvottelut loppuvat siihen. Voin vain kuvitella, millaista se on pienillä työpaikoilla. Paikallista sopimista voidaan kyllä lisätä, jos jonain päivänä saadaan työnantaja ja pääluottamusmies tasaveroisiksi sopijoiksi. Nyt ei ole niin. Esitän, että sopimusta ei hyväksytä.

Markus Haataja (Pirkanmaa): En voi olla mitenkään tyytyväinen sopimustulokseen. Tuli mahalasku. Nyt olisi ollut meidän vuoro palkankorotuksiin. Mitä tässä pelätään? Minä en ymmärrä Helsingin pään järjetöntä pelkoa lakkoihin. Kentällä lakkovalmius on kova. En voi ymmärtää, että lähdetään myymään pekkasia. Sama koskee palvelusvuosivapaita ja lomarahoja, palkatonta vapaata saa kyllä muutenkin, jos sitä pyytää. Tiedottaminen on ollut ala-arvoista. Ja alimpien työnvaativuusryhmien palkat hävettävät minua. Siksi sanon ehdottomasti ei työehtosopimuksen hyväksymiselle.

Jari-Matti Välkkynen (Satakunta): Mietitään liittokokouspäätöksiä. Palautetta on tullut paljon, että ei ollut sitä, mitä haettiin. Ostovoimaa tämä ei lisää, reaaliansiot tulevat tippumaan. Isoissa firmoissa paikallinen sopiminen on ok, pienemmissä se on aivan sanelupolitiikkaa. Kannatan sopimuksen hylkäämistä.

Karita Lahtinen (Helsinki): Yritän kiinnittää huomiota asioihin, joihin ei vielä ole kiinnitetty. Kun ruuhkahuippumaininta poistettiin tessistä, vuokratyöntekijöitä on käytetty yhä enemmän. Nollasopimusten kiellosta pitäisi saada maininta tessiin myös. Luottamusmiehille täytyy saada paremmat mahdollisuudet kouluttautua. Kukaan ei varmasti halua lakkoa, mutta joskus meidän olisi syytä kokeilla, paraneeko vastapuolen neuvotteluhalukkuus, kun meillä on 200 000 ihmistä valmiina lakkoon.

Raimo Kantonen (Uusimaa): Neuvottelutuloksessa on hyviä kohtia. Mutta parin kohdan takia en voi sitä hyväksyä. Yksi on paikallisen erän jakaminen. Silloin työnantajalla on valta päättää, kenen ostovoima kasvaa ja kenellä ei. Korotukset voivat mennä sopiville, eivät päteville. Työajan lisääminen on toinen asia. Vaikka se on sopimisen takana, joillain työpaikoilla siitä saattaa tulla todella iso ongelma. Minusta omalla rahalla ostettu vapaa-aika ei ole aitoa työajan lyhentämistä. Esitän parempia kirjauksia näihin ja sopimuksen neuvottelemista uudestaan.

Mikael Kölhi (Uusimaa): Saako prosentit ja sentit takaisin valtakunnansovittelijalta? En usko. Muistan yhden lauseen valtakunnansovittelija Minna Helteen luennolta: Minun toimistostani kukaan ei saa mitään hyvää. Luultavasti joutuisimme ottamaan sieltä vastaan joitain tekstiheikennyksiä. Aikaisemmin palkankorotuksia korvattiin devalvaatiolla, nyt ei ole sitäkään keinoa. Olen sopimuksen takana.

Kirsi Niemelä (Helsinki): On ollut melkoista kuohuntaa. Aina ei voi saada, mitä haluaa, kun on kaksi osapuolta sopimassa. Asiasisällöt ovat sopimuksessa hyviä. Tiedottaminen ja Nolla ei riitä –kampanja ovat saaneet kritiikkiä, yhdyn siihen. Tämä ei ole elämäni tähtihetkiä, niin kuin ei ollut kikystä sopiminenkaan, en keksi miten sitä työpaikalla puolustelisin. Paikallinen sopiminen ei ole meilläkään niin kaksista, että haluaisin sitä tessin kautta lisää. Mutta mitä sitten, jos tämä hylättäisiin? Ylityökielto ei meillä toimisi. Osa olisi lakossa, osa ei, ja tässä tilanteessa työntekijöiden välit huonontuisivat. Valtakunnansovittelijalta saataisiin vielä huonompi tulos. Olen sillä kannalla, että tämä hyväksytään.

Vesa Vuorenmaa (Satakunta): Liiton tiedotus on ollut hidasta verrattuna mediaan. Kun liitto oli mediaa jäljessä koko ajan, niin tämä aiheutti paljon spekulointia kentällä. Kentällä on jatkuva puute tiedosta. Palkankorotuksessa olisin tavoitellut kahta prosenttia. Jotkut jäävät hyvin vähäisille korotuksille, jos ovat melkein pelkän yleiskorotuksen varassa ja työnantajan tahdon mukaan mennään. Pekkasista sopimista on jo tehty. Mutta jäsenille pekkaset ovat pyhä asia. Sopimuksesta ei kovin hyvä maku jää, mutta pystyn sen jotenkin myymään huomenna työpaikalla, joten kannatan.

Esa Salminen (Uusimaa): Meillä eivät ihmiset välitä, onko korotusprosentti 1,2 vai 1,6 vai 1,8. Ikävä asia, mutta näin se vaan on. Lomaraha ja palvelusvuosilisä vapaaksi – rikkaitten kotkotuksia ehkä, mutta suotakoon se heille. Pekkasista on kyllä minullakin pelko, että miten niiden käy tulevaisuudessa, mutta nyt sopiminen on kuitenkin pääluottamusmiehen takana. Heko nousee viiteen prosenttiin, ainakin vuokramiehillä hyvä juttu. Eli kannatan tätä sopimusta.

Aimo Lahtinen (Keski-Suomi): Esitän, että ratkaisu viedään liittoäänestykseen, jos se on sääntöjen mukaan mahdollista.

Janne Laulumaa (Varsinais-Suomi): Kaksi ongelmaa on sopimuksessa. Toinen on pekkaset ja lomarahat, toinen korotustaso. Kun pienipalkkaisilla työpaikoilla osa lomarahasta vaihtuu vapaaksi, niin niillä on siihen varaa, kenellä on kassa kunnossa. Mutta entä sitten pienipalkkaisilla. Ay-liike on aina ollut solidaarinen pienipalkkaisille, minusta nyt ollaan luisumassa väärään suuntaan. Jos lyhennetään työaikaa, niin jaetaan työtä niille, kenellä ei sitä ole. Jos pidennetään, vaikutetaan toiseen suuntaan. Jäsenten palautteen perustella sanon, että sopimus pitäisi palauttaa neuvottelupöytään.

Mauri Partanen (Varsinais-Suomi): Nolla riittäisi, jos puhutaan korkotasosta. Tämä merkitsee ihmisten asuinkustannukissa valtavan paljon, ja tulen suuren asuntopulan alueelta Uudestakaupungista. Ja tämä maltillinen palkkaratkaisu nostaa ostovoimaa. Tulen kannattamaan hyväksymistä.

Petri Partanen (Vaasa): Ratkaisussa kompensoidaan inflaatio, ostovoima ei alene. Siksi hyväksyn tämän. Viestinnästä on tullut kritiikkiä, allekirjoitan sen itsekin. Lakosta puhuttaessa pitää muistaa, että viikon lakko on kaksi prosenttia vuoden ansiotasosta pois. Mikä olisi riittävä taso? On esitetty hylkäämistä, mutta sitä ei tule valtakunnansovittelijalta. Eikä tätä sopimusta voi "palauttaa käsittelyyn", ei tämä mikään kunnanvaltuusto ole. Kannatan sopimuksen hyväksymistä.

Tapio Ruostetoja (Vaasa): Ei tämä kauhean paha paperi ole, pystyy elämään tämän kanssa. Tällä porukalla on yhteiskuntavastuuta koko valtakunnan tasolla.

Mari Raikisto (Satakunta): Tekstiosuuksiin tuli parannuksia, joskin ne osin kaatuvat pääluottamusmiehen vastuulle. Itse en tule hyväksymään pekkasista sopimista, jos työntekijämme eivät sitä kannata. Palkankorotuksista voi todeta, että tuskin tulemme pääsemään vuoden 2007-08 tasolle. Romahdus vaikuttaa vielä vuosia. Muutamilta jäseniltä tuli palautetta, että sopimus pitää hylätä. Päättelin kuitenkin hiljaisen enemmistön olevan hyväksymisen kannalla tai ei ainakaan sitä vastaan. Kannatan sopimuksen hyväksymistä.

Susanna Kiukainen (Varsinais-Suomi): Nolla ei riitä -kampanja, olikohan se ihan loppuun asti harkittu? Kun paikallista erää jaetaan, niin silloin kaivetaan esiin, kuka oli tätä mieltä ja laittoi nimensä vetoomukseen.























 

Puheenvuoroaan odottamassa Esa Salminen.
 

teksti: Mikko Nikula
kuva: Kiti Haila

« Uutislistaukseen