Metallityöväen Liitto

Laki lähetetyistä työntekijöistä kiristyi

05.10.2017

Työntekijöitä Suomeen lähettävän yrityksen on tehtävä ilmoitus suomalaisille työsuojeluviranomaisille jo ennen työnteon aloittamista. Laki antaa työsuojeluviranomaisille oikeudet laiminlyöntimaksun määräämiseen. Tiedonkulku nopeutuu.

Lakiuudistus työntekijöiden lähettämisestä on perua jo viime vuodelta, mutta kaikilta osiltaan uudistukset astuivat voimaan viime kuun alusta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto eli ESAV piti tänään Helsingissä avoimen tiedotustilaisuuden lain tuomista käytännön muutoksista.

Tarvetta uudistukselle oli. Esimerkiksi Etelä-Suomen alueella 15 prosenttia AVI:n tarkastamista työpaikoista, joissa ylipäänsä oli ulkomaalaisia työntekijöitä, käytti henkilöitä, joilla ei ole Suomessa työnteko-oikeutta. Tällaisten työntekijöiden lukumäärä on vielä jatkuvasti kasvanut.

Asiasta kertoi tarkastaja Katja-Pia Jenu. Hän uskoi lisääntyneen paljastusten määrän johtuvan myös AVI:n toiminnan kehittämisestä. Työsuojelutarkastajat eivät enää aina ilmoita yritykselle etukäteen tarkastuksista.

– Teemme ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia samoin kuin tarkastuksia virka-ajan ulkopuolella. Olemme havainneet, että tämä on ainoa keino saada selville, keitä siellä [työpaikalla] oikeasti työskentelee.

Lähettävän yrityksen – siis Suomessa tyypillisesti vaikka virolaisen tai puolalaisen alihankintayrityksen – tulee tehdä ilmoitus ennen työn aloittamista viimeistään samana päivänä kun sopimuksen mukainen työnteko alkaa. Ilmoituksen voi tehdä sähköisellä lomakkeella Työsuojelu.fi-sivustolla. Yksityiselle palveluntarjoajalle ilmoituksen voi tehdä esimerkiksi Tilaajavastuu.fi-palvelussa, mistä se ohjautuu AVI:n työsuojelun vastuualueelle.

Nyt työsuojeluviranomaisella on myös mahdollisuus määrätä laiminlyöntimaksu, jos ilmoitusta ei ole tehty. Maksu on 1 000–10 000 euroa riippuen laiminlyönnin laadusta, laajuudesta ja toistuvuudesta. Maksua harkittaessa huomioidaan se, jos ilmoituksessa annetaan ilmeisen tahallisesti vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. Maksuun vaikuttaa myös se, jos lähettävän yrityksen edustajaksi ilmoitetaan taho, joka ei itse tiedä olevansa valtuutettu edustajaksi.

Ylitarkastaja Riku Rajamäki muistutti siitä, että nyt myös tilaajayritykselle voidaan tietyissä tapauksissa langettaa laiminlyöntimaksu. Tilaajan on nimittäin huolehdittava siitä, että lähettävä yritys todellakin tekee lain määräämän ilmoituksen. Samaten tilaajan on varmistettava, että lähettävällä yrityksellä on koko työnteon ajan Suomessa aito, tavoitettavissa oleva edustaja.

– Postilokero ei riitä osoitteeksi. Haastemies ei pysty toimittamaan haastetta postilokerolle.

Rakennusalan töissä rakennuttajalla ja pääurakoitsijalla on vielä lisävastuuta tessien mukaisten palkkojen maksamisesta lähetetyille työntekijöille. Rajamäki kuvaili, että niiden on ”autettava” työntekijää, jos tämä ei ole saanut vähimmäispalkkaa. Kyseisten yritysten on tehtävä selvityksiä ja ilmoitettava asiasta myös työsuojeluviranomaiselle.

Tilaisuudessa työsuojeluviranomaiset painottivat, että myös lähetetyillä työntekijöillä pitää olla lakisääteinen työterveyshuolto kunnossa koko Suomen-komennuksen ajan.

Tässäkään lain määräykset eivät aina kanna käytäntöön asti. Tilaisuuden yleisössä istunut Teollisuusliiton Janne Vainio toimii Olkiluoto 3:n työmaalla liittojen yhdysmiehenä.

– Viimeisen 10 vuoden aikana on ollut paljon tällaisia tapauksia. On voitu todeta, että yrityksellä on työterveyshuollosta sopimus, mutta yhtä ainutta maksutapahtumaa ei ole maksettu eikä kukaan ole käynyt työterveyshuollossa. Työterveyshuolto ei ole myöskään tehnyt työpaikkaselvitystä. Yrityksen työntekijät eivät ole välttämättä edes tienneet, että paperilla heille on järjestetty työterveyshuolto.

Teksti Suvi Sajaniemi

Katso tästä tiedotustilaisuuden materiaalit

Katso tästä laki työntekijöiden lähettämisestä

« Uutislistaukseen