Metallityöväen Liitto

Viennin lasku on pysähtynyt – hauraan kasvun aika alkanut

01.01.2017

”Taantuma on päättynyt”, julisti Suomen Pankki joulukuun suhdanne-ennustuksessaan. ”Vuosi 2017 on toivoa täynnä”, ennusti Danske Bank heti perään. Vienti ehti laskea viisi vuotta peräkkäin. Nyt uutiset kertovat suhdannekäänteestä.

Valmet Automotive on käynnistänyt historiansa suurimmat rekrytoinnit Uudenkaupungin autotehtaalla. Meyerin Turun telakan tilauskirjat ovat täyttyneet ainakin vuoteen 2023 saakka. Kuluttajien luottamus vahvistui syksyn mittaan ja työttömyys on kääntynyt laskuun.

Rakentamisen investoinnit näkyivät katukuvassa eritoten pääkaupunkiseudulla koko vuoden 2016. Kemianteollisuus on useimmista muista toimialoista poiketen jatkanut kasvu-uralla läpi taantuman.

Metsätoimialalla on Suomessa yhteensä neljän miljardin investoinnit suunnitteilla. Rakenteilla olevan Metsä Fibren Äänekosken sellutehtaan on määrä käynnistyä tänä vuonna loppukesästä.

– Itse asiassa taantuma jäi taakse jo vuoden 2015 loppuun mennessä. Suhdanne on edelleen vahvistunut, täsmentää Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Valtiovarainministeriö varoitti kuitenkin joulukuussa, että lähivuosien talouskasvu jää liian hitaaksi, jotta julkisen talouden menot ja tulot saataisiin tasapainoon. VM:n ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna 0,9 prosenttia ja prosentin vuonna 2018.

Kulutus on kasvanut – velalla

Vuodesta 2012 alkanut taantuma on takana. Tosin kasvu jää ennusteiden perusteella hitaammaksi kuin viime vuosikymmenten taantumia seuranneilla nousukausilla.

Suomen talous on elpynyt ilman viennin vetoa. Yksityinen kulutus on kasvanut koko taantuman ajan, kiitos euroalueen ja Suomen huippualhaisten korkojen sekä matalan inflaation.

Kuluttajien luottamuksen vahvistumisesta kertoo myös asunto- ja autokaupan vilkastuminen. Kääntöpuolena on kotitalouksien kasvava velkaantuminen.

Investointitaantuma näkyy

Suomen Pankki odottaa investointien elpyvän. Tällä hetkellä teollisuuden investoinnit ovat lähes kuusi prosenttia pienemmät kuin vuonna 2011.

Ennustepäällikkö Juha Kilposen mukaan Suomessa on patoutunutta investointitarvetta.

– Historiassa investointiaste on ollut keskimäärin 18 prosenttia bkt:sta. Ennustejaksomme loppupuolella investoinnit kasvavat jo lähelle tätä keskiarvoa, Kilposen viittasi vuoteen 2019.

Työttömien osuus laskussa

Nuorisotyöttömyys, eritoten nuorten miesten, kääntyi viime vuonna laskuun.

”Oletettavasti rakentamisen piristymisen myötä”, arvioi Danske Bank.

Työttömyys laskee Suomen Pankin ennusteen mukaan tänä vuonna 8,5 prosenttiin. Pitkän aikavälin työttömyys on ollut Tilastokeskuksen mukaan 8,7 prosenttia.

Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli kuitenkin marraskuussa 121 500, eli kuutisen prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

– Pitkään työttömänä olleiden on ollut yhä vaikeampaa saada työtä. Joukossa on paljon myös 20–30-vuotiaita, Suomen Pankin ennustepäällikkö Kilponen raportoi.

Pankkien suhdanne-ennusteiden lomassa Työttömyysvakuutusrahasto antoi joulukuussa vuoden toisen positiivisen tulosvaroituksen. Työttömyyden hoitoon ei tarvittu niin paljon rahaa kuin siihen oli budjetoitu.

45 000 uutta työpaikkaa

Suomen työllisyysaste on silti Pohjoismaiden heikoin, ja kaukana hallituksen 72 prosentin tavoitteesta. Suomen Pankki ennustaa vuosiksi 2016 - 2018 yhteensä 45 000 uutta työllistä, vaikka poistuvat työpaikat otetaan lukuun.

Uudet työpaikat syntyvät rakentamiseen, palveluihin – ja muun muassa Uudenkaupungin autotehtaalle. Valmet Automotive rekrytoi yli tuhat uutta autonrakentajaa ja toimihenkilöä Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin tuotantoon. Vuoden 2017 lopulla autotehdas työllistää alihankkijat mukaan lukien kaikkiaan noin 3 000 henkilöä.

Muualla kulutuskysyntä kasvaa

Työllisyys paranee ja teollisuus elpyy, mutta kasvu on haurasta. Uudet tilaukset kasvoivat syyskuussa ensi kerran kokonaiseen vuoteen, mutta laskivat lokakuussa kolme prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus.

Kilpailukykysopimuksen pitäisi parantaa vientiteollisuuden suhteellista kilpailukykyä kilpailijamaihin kuten Ruotsiin ja Saksaan nähden. Nollakorotukset eivät lisää kulutusta, mutta USA:ssa ja Saksassa palkat ovat nousussa. Kun saksalaiskuluttajat ostavat risteilyjä ja GLC-Mersuja, Suomikin saa osansa tästä kulutuskysynnän kasvusta.

Kauas pilvet karkaavat

Britannian tulevan EU-eron Brexitin pelätyt vaikutukset jäivät lyhytaikaiseksi, koska eroaminen vie vuosia. Huolet Italian ongelmapankkien ja Saksan Deutsche Bankin selviämisestä ovat nekin osin väistyneet.

USA:n keskuspankin ensimmäinen koronnosto ja odotukset asteittain nousevista koroista auttavat pankkien liiketoimintaa. Inflaatio palaa.

USA:n presidentiksi valitun Donald Trumpin pelättiin aiheuttavan epävarmuutta niin pörsseihin kuin valuuttamarkkinoille. Toistaiseksi reaktio USA:n pörssi-indekseissä on ollut positiivinen, kuten aiemmissakin republikaanien voittamissa vaaleissa. Jos republikaanipresidenttien historia toistaa itseään, vuoden kuluttua New Yorkin pörssi on kuitenkin niiannut kolmisen prosenttia.

Alkava talouskasvu jäänee loivemmaksi kuin 1990-luvun lamasta toivuttaessa. Ikääntyvä väestörakenne, julkisen talouden tiukka tilanne ja työn tuottavuuden polkeminen paikallaan vuodesta 2012 asettavat rajat talouskasvulle, vaikka maailmantalouden kasvun elpyminen antaakin vetoapua.

1930- ja 2010-lukujen lamat kuin kaksoset?

Sattumaa tai ei, niin vuonna 2012 alkanut nelivuotinen taantuma kesti Suomen osalta suunnilleen saman verran kuin 1930-luvun suuri lama. Yhdysvalloista alkanut ja 1930-luvulla kärjistynyt taloudellinen kriisi, Great Depression, horjutti yhteiskuntaa ja taloutta myös Euroopassa ja Suomessa. Kaikkialla esiintyi pankkikriisejä, deflaatiota ja konkursseja. USA:ssa teollisuustuotanto väheni puoleen ja työttömyys oli suurta.

USA:n Suuren Laman alkuna pidetään ”mustaa torstaita” 24.10.1929, jolloin Wall Streetin pörssi New Yorkissa romahti 11 prosenttia. Vuonna 1932 osakkeiden arvosta oli jäljellä vain vajaa neljännes. Suomessa aikaa on kutsuttu pulakaudeksi. Lama aiheutti täälläkin velkaongelmia, työttömyyttä ja pankkien kaatumisia. Tosin Suomessa talouskriisi alkoi jo vuonna 1928. Ylikuumentunut rakentaminen taittui, sahatavaran vienti romahti, maatalouden sato jäi heikoksi, työttömyys kasvoi ja rahamarkkinat kiristyivät.

Vuoden 1933 alussa nähtiin Suomen valuutta- ja rahamarkkinoilla myönteinen käänne, joka osoittautui kestäväksi.

Myöhempien tutkimusten mukaan 1930-luvulla kultakantajärjestelmä esti keskuspankkeja keventämästä rahapolitiikkaa kriisissä ja tartutti laman Yhdysvalloista koko maailmaan.

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisikin levisi USA:sta ympäri maailmaa. Deflaatio on kolkutellut, pankkeja kriisiytynyt ja työttömyys kasvanut.

Yhdysvaltain keskuspankki Fed ja Euroopan keskuspankki koettivat estää laman syventymistä laskemalla ohjauskorkonsa nollaan ja lisäämällä rahan tarjontaa ostamalla markkinoilta joukkovelkakirjalainoja miljardiohjelmillaan.

Vuoden 2017 aikana nähdään, kuinka kestäväksi myönteinen käänne osoittautuu.

UP/Kimmo Lundén

« Uutislistaukseen