Työsuojelun ajankohtaista
Asbestialtistuneille PHT:n 1.askel hyvinvointijaksot sekä MTLH:n terveyskurssi syksyllä 2013
Palkansaajien Hyvinvointi ja Terveys ry:n järjestämillä hyvinvointijaksoilla saa tietoa asbestialtistumisesta ja asbestisairauksista sekä omahoitokeinoista.
Maaseudun Terveys ja Lomahuolto ry järjestää asbestiterveyskurssin lokakuussa.
Sekä hyvinvointijaksot että terveyskurssi pidetään Anttolanhovissa Mikkelissä. Hakemusten tulee olla perillä kolme kuukautta ennen jakson alkua.
Lue lisää
Liideri-ohjelma
Liideri-ohjelman (2012–2018) tavoitteena on yritysten toiminnan uudistaminen. Visiona on, että Suomessa on Euroopan parhaat työpaikat vuonna 2020. Vision toteuttamiseksi tarvitaan liiketoiminnan ja johtamisen kehittämistä sekä kasvun ja uudistumisen uudenlaista organisointia työpaikoilla.
Lue lisää
Työsuojelukysely 2012
Teknologiateollisuus ry, Metallityöväen Liitto ry sekä Ammattiliitto Pro toteuttivat syksyllä 2012 yhteisen kyselyn työturvallisuudesta ja työsuojelutoimenpiteistä työpaikoilla. Kysely tehtiin kolmatta kertaa. Aikaisemmat kyselyt tehtiin vuosina 2008 ja 2010. Ammattiliitto Pro oli mukana kyselyssä ensimmäistä kertaa. Kyselyillä on tarkoitus kartoittaa työturvallisuuden kehitystä, tapaturmien määrää, ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä, keskeisimpiä työsuojeluongelmia sekä sitä, kuinka työsuojeluasiat on työpaikoilla organisoitu.
Työsuojelukysely 2012 PDF
Luottamushenkilön tehtävät työkyvyn tukemisessa
Työpaikan luottamushenkilöillä on tärkeä rooli työkyvyn tukemisessa, sillä he tuntevat työpaikan työt ja työolosuhteet. Yhteistyö työnantajan, työterveyshuollon ja luottamushenkilöiden välillä on välttämätöntä työpaikan työkykyasioissa.
PDF
Työhyvinvointikortti-koulutus ja Sykettätyöhön.fi
Koulutuksen tavoitteena on käynnistää kehittämisprosesseja työpaikalla ja lisätä yhteistyötä. Päivän päätteeksi kertaat oppimaasi tentin avulla. Koulutuksen ja tentin suoritettuasi saat haltuusi Työhyvinvointikortin.
Sykettätyöhön.fi -verkkopalvelu tarjoaa työkaluja yhteistoiminnassa työpaikalla toteutettaviin työhyvinvointiprojekteihin. Työhyvinvointikorttikoulutuksen ideoita voi jatkokehittää palvelussa.
Lue lisää: www.ttk.fi/tyohyvinvointipalvelut
Työkyvyn tuki työpaikalla - 90 päivän sääntö
Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakiin tuli 1.6.2012 voimaan muutos, jonka mukaan sairauspäivärahan maksaminen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa viimeistään silloin, kun Kela on maksanut sairauspäivärahaa 90 arkipäivältä kahden vuoden aikana.
- Metalliliiton työsuojeluyksikön laatima ohje PDF
- SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haringin laatima ohje SAK:n sivuilla
Työterveyslaitoksen tietokortit
Työterveyslaitoksen tietokortit kertovat keskeisistä työterveys- ja työsuojeluaiheista. Niiden avulla voidaan ratkaista työpaikkojen ongelmia, kehittää työoloja ja parantaa työntekijöiden terveyttä ja työkykyä.
Altistuminen liuotinaineille työssä -tietokortissa kerrotaan liuotinaineiden vaikutuksista, miten altistumista mitataan ja miten sitä voidaan vähentää.
Pitkittynyt työkyvyttömyys ja toimeentulo sairauden aikana -opas
Metallityöt ovat raskaita, ja moni menettääkin työkykynsä tai osan siitä. Työkyvyttömyyden vuoksi toimeentulo vaikeutuu. Aina ei tiedä, mistä hakisi tukea työkyvyn ja taloudellisen tilanteen heiketessä. Oppaan tarkoituksena on antaa vinkkejä siitä, miten korvausjärjestelmässä edetään ja mistä voi saada tukea.
PDF
Turvallisuusohje
Työturvallisuuskeskuksen kotisivulla on työkalu, jolla teet helposti yrityksellesi vierailijan turvallisuusohjeen tai perehdyttämisen tukimateriaalin.
www.turvallisuusohje.fi
Silmätapaturmat ja niiden estäminen
Silmätapaturmat ovat autoalalla, erityisesti huolto- ja korjaamotoiminnoissa, merkittävä eripituisten poissaolojen aiheuttaja. Työtapaturmista yli 20 prosenttia on seurausta silmätapaturmista.
Metalliliitto ja Autoalan keskusliitto ovat sopineet yhteisen ohjeiston tekemisestä silmätapaturmien estämiseksi.
PDF
Työkyvyn varhainen tuki ja sairauspoissaolojen seuranta
Lue lisää.
Hyvä työ - Pidempi työura
Miten saadaan eri sukupolvet jatkamaan työelämässä paremmin ja pitempään? Tähän kysymykseen työnantaja- ja työntekijäpuoli hakevat vastauksia hankkeella Hyvä työ – Pidempi työura.
Lue lisää
Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä parantamisen varaa vaarallisten aineiden käytössä
Työsuojelun vastuualueet osallistuivat valtakunnallisesti vuonna 2010 Euroopan unionin yhteiseen kemikaalihankkeeseen (SLIC), joka kohdistui vaarallisten aineiden käyttöön pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Hanke tähtäsi työympäristön turvallisuuden parantamisen lisäksi EU-lainsäädännön noudattamisen yhdenmukaistamiseen sekä työperäisten sairauksien ja tapaturmien torjuntaan.
Työsuojelukysely 2010
Ensiapua luottamushenkilöiden jaksamiseen
Asbestialtistuneen muistilista
Asbestialtistuneen muistilista on tarkoitettu tukimateriaaliksi altistuneelle itselleen, työsuojeluihmisille ja terveydenhuollolle.
Lue lisää
Vakava työtapaturma - toimenpideohjeet
Työtapaturman sattuessa työpaikalla käy joskus niin, että tapaturman uhria autetaan puutteellisesti tai lain määräyksiä jätetään huomioimatta. Nämä toiminnan puutteet saattavat myöhemmissä asian käsittelyvaiheissa aiheuttaa suuriakin menetyksiä.
Metalliliiton julkaisemassa ohjekirjasessa opastetaan työpaikkoja ja työsuojeluhenkilöitä siitä, miten toimitaan oikein työtapaturmatilanteissa sekä tapaturman jälkitilaiteissa, jotta vastaavaa tapaturmaa ei tapahtuisi uudelleen. Ohjeistus on apuna myös ammattiosastoille sekä toimitsijoille työtapaturmien selvittelyssä. Ohjekirjanen on päivitetty huhtikuussa 2010.
Vakava työtapaturma - toimenpideohjeet PDF
Nuoria työntekijöitä koskeva lainsäädäntö
Alle 18-vuotiasta työntekijää koskee laki nuorista työntekijöistä. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta ja muita päätöksiä. Lue lisää DOC
Autoalan työkaluviuhka
Autoalalla on oma työkaluviuhkansa eli kuvallinen sanakirjansa. Apuvälineen tavoitteena on ratkoa käytännön kieliongelmia ja lisätä työturvallisuutta. Työkaluviuhka on jatkoa aikaisemmin julkaistulle rakennusalan Työkaluviuhkalle.
Autokorjaamoissa ja –maalaamoissa samoin kuin raskaan liikenteen yrityksissä on yhä enemmän ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, jotka eivät vielä osaa suomea. Puutteellinen kielitaito tiedetään työturvallisuusuhaksi.
Autoalan perussanasto on painettu ja kuvitettu viuhkaan seitsemällä eri kielellä. Kielet ovat suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, viro ja venäjä.
Autoalan Työkaluviuhkan julkaisivat yhteistyössä Koulutuskuntayhtymä Keuda, Autoalan Keskusliitto ry, Mäkelän Auto Oy, Würth Oy ja Työturvallisuuskeskus TTK. Hanketta on tukenut myös Opetushallitus.
Lue lisää: http://www.tyoturva.fi/?9_m=765&s=10
STM:n ohjeistus työterveyshuollon tukipalveluista työttömyyden uhatessa
Työterveyshuoltolaki edellyttää, että työterveyshuolto antaa tietoja, neuvoja ja ohjausta työttömyyden uhatessa.
Työttömyyden uhka, lomautukset ja irtisanomiset vaikuttavat työntekijöiden terveyteen. Irtisanotut putoavat pois työterveyshuollon piiristä ja jopa vuosikausia jatkunut sairaanhoitosuhde katkeaa. Lakisääteiset määräaikaistarkastukset jäävät tekemättä ja mahdolliset työstä johtuvien altistumisien terveydellinen seuranta kuten kemikaalialtistuminen, tuki- ja liikuntaelinkuormitus tai altistuminen syöpävaarallisille aineille jää ihmisen omalle vastuulle.
On tärkeää, että työssä altistuneelle työttömäksi joutuvalle tai lomautetulle työntekijälle, joka työssä ollessa kuului määräaikaistarkastusten piiriin, annetaan työterveyshuollosta ohjeita ja neuvontaa jatkotoimenpiteitä varten.
Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut 22.4.2009 kirjeen työterveyshuoltoyksiköille. Kirjeen liitteenä on lisäksi työterveyslaitoksen asiantuntijoiden yksityiskohtaisempaa ohjeistusta työpaikkatason toimintaan. SAK:n asiantuntijat ovat olleet mukana valmisteluissa.
STM:n kirje työterveyshuoltoyksiköille PDF
Nostoapuvälineiden tarkastusvärit
Metallialan työalatoimikunta suosittelee nostoapuvälineiden tarkastusvöärien käyttöä työpaikoilla oheisen taulukon mukaisesti. Yhtenäisillä väreillä voidaan vöhentää epäselvyyksiä eri työpaikkojen välillä. Lue lisää
Näkökyvyn mukaan hiotut suojasilmälasit (21.1.2008)
Kuopion hallinto-oikeus on 18.9.2007 antanut päätöksen näkökyvyn mukaan hankittavista suojasilmälaseista autokorjaamossa. Tässä päätöksessä oli kysymys silmälaseja käyttävien työntekijöiden silmien tarkoituksenmukaisesta ja olosuhteisiin soveltuvasta suojauksesta.
Päätöksen perusteluissa on ensiksi todettu työantajan huolehtimisvelvoite Työturvallisuuslain (TturL) 8§ 1 momentin mukaisesti ja toiseksi perusteluissa viitataan TturL 15§ 1 momentin mukaisesti henkilösuojainten hankintaan.
Valtioneuvoston henkilösuojainten valinnasta ja käytöstä työssä antaman päätöksen (1407/1993) mukaan työnantajan on arvioitava työssä esiintyvät vaarat, joiden välttämiseksi tai rajoittamiseksi on käytettävä henkilönsuojaimia. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös ne vaarat ja haitat, joita itse suojaimesta voi aiheutua. Suojainten on oltava kyseiseen työhön liittyvien vaarojen torjuntaan tarkoituksenmukaiset ja työolosuhteisiin soveltuvat eikä niiden käyttö saa tarpeettomasti lisätä muuta vaaraa.
Korjaamossa tehdyssä riskienkartoituksessa oli tultu siihen tulokseen, että nyt kysymyksessä olevissa töissä on silmätapaturmien vaara ja että päätoimisesti autosähköasennuksia tekeville autosähköasentajille saattaisi olla tarpeen hiotut suojasilmälasit. Kaikissa työtehtävissä tarvittiin silmäsuojausta. Kaikissa työtehtävissä oli työvaiheita, jotka vaativat näön tarkkuutta ja joissa maskimallinen kasvojensuojain oli mahdoton tai hankala käyttää. Muidenkaan esillä olleiden suojainten ei ole osoitettu olevan näissä työtehtävissä asianmukaisia.
Hallinto-oikeus katsoo edellä olevan perusteella, että seuraavissa töissä: polttoainesuodattimen vaihto, alapallonivelen vaihto, ohjausvaihteen vaihto sekä ohjauskulmien mittaus ja säätö, näkökyvyn mukaan hiottujen suojalasien hankkiminen niitä tarvitseville silmälaseja käyttäville työntekijöille on työn laatuun ja työolosuhteisiin nähden tarpeellista heidän suojelemisekseen joutumasta työssään alttiiksi tapaturmille.
Itä-Suomen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on voinut velvoittaa autokorjaamon hankkimaan edellä mainituissa työtehtävissä työskenteleville työntekijöille päätöksessä mainituissa olosuhteissa näkökyvyn mukaan hiottuja suojalaseja. Päätöstä ei ole syytä muuttaa tältä osin.
Raportti näkökyvyn mukaan hiotuista suojasilmälaseista löytyy liittojen yhteisestä "Keskeisiä työsuojelumääräyksiä ja -ohjeita" -kirjasesta. Kyseinen kirjanen löytyy samoin liiton kotisivuilta ja on aikaisemmin postitettu kaikille työsuojeluvaltuutetuille.
Ohjeistusta korvaavasta työstä (20.11.2007)
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 20 §:n 1 momentin 5. kohdassa on korvaavasta työstä seuraava soveltamisohje:
Korvaava työ
Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työntekijälle saattaa olla mahdollista osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen aika voidaan hyödyntää myös työntekijän koulutukseen.
Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa olisi suotavaa kuvata ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.
Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.
Ohjeistus DOC
Kvartsipölysopimus esittelee hyviä käytäntöjä pölyltä suojaamiseksi
Eurooppatasolla solmittu kvartsipölysopimus tehostaa työpaikalla kvartsipölylle altistuvien työntekijöiden terveyden suojelua ja esittelee hyviä käytäntöjä haittojen torjumiseksi. Sopimus solmittiin 25.5.2006.
Koko sopimus PDF
Sopimusta esittelevä kaaviokuva PDF
Linkki Euroopan kvartsihiekkasivustolle:
www.nepsi.eu/
Työpaikalla voi olla räjähdysvaara
Työpaikalla, jossa työstetään metallia, voi olla räjähdysvaara. Valettujen metalliosien pinnan viimeistelyn eli hionnan yhteydessä voi syntyä räjähdyskelpoisia metallipölyjä. Riski on erityisesti kevytmetalleissa.
Yleensä räjähdysvaara voi olla työpaikalla, jossa käsitellään palavia nesteitä ja kaasuja.
Työnantajan pitää varautua räjähdysvaaraan. Jos työpaikalla on räjähdysvaarallinen tila, on työnantajan velvollisuus laatia räjähdyssuojausasiakirja. Jos työpaikoilla on olemassa palavista nesteistä tai pölyistä aiheutuva räjähdysvaara, on räjähdyssuojausasiakirja tehtävä 1.7.2006 mennessä.
Turvatekniikan keskus on tehnyt asiasta oppaita. Lisätietoja saa myös työsuojeluviranomaisilta, pelastuslaitoksilta ja Turvatekniikan keskuksesta. Oppaat ovat myös Tukesin verkkosivuilla www.tukes.fi.
Työsuojelun valvontalaki
Uusi työsuojelun valvontalaki astui voimaan 1.2.2006. Uudessa laissa viranomaisvalvonnan rooli selkiintyi ja jämäköityi.
Työsuojelun valvontalaki on viimeinen työelämän lakien uudistuksista, jotka kaikki on valmisteltu kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistyössä. Aiemmin on jo uudistettu työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki ja työsopimuslaki.
Työsuojelun valvontalaki PDF
Kemialliset altisteet auto- ja metallialojen työtehtävissä (KAMAT) -tietokortit
KAMAT-tietokortteihin on koottu tietoa kussakin ammatissa tai työtehtävässä yleisimmin esiintyvistä kemikaaleista, altistumisen suuruusluokasta, altistumiseen vaikuttavista tekijöistä, altistumiseen liittyvistä terveysriskeistä ja ammatissa mahdollisesti esiintyvistä työperäisistä sairauksista.
Korteissa annetaan ohjeita altistumisen ja terveysriskien vähentämiseksi ja niihin on myös koottu linkit kemikaalikohtaisiin tietolähteisiin internetissä.
Tietokortit on tarkoitettu esimerkiksi työterveyshuollon henkilöstön käyttöön heidän arvioidessaan työntekijöille työstä aiheutuvia mahdollisia terveyshaittoja. Ne ovat hyödyksi myös työnantajille ja työpaikkojen työsuojelusta vastaaville henkilöille sekä itse työntekijöille työolojen suunnittelussa ja työhön liittyvien kemikaaliriskien kartoittamisessa.
KAMAT-tietokortit on valmistettu yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Metallityöväen liiton kanssa. Niiden valmistamiseen on osallistunut asiantuntijoita myös Sosiaali- ja terveysministeriön Työsuojeluosastolta, Teknologiateollisuus ry:stä ja metalliteollisuudesta.
