Metallityöväen Liitto

Vuosilomalain huononnukset voimaan 1.4.

1.4.2016 astui voimaan vuosilomalain muutospaketti, jolla valtakunnan hallitus heikentää vuosilomaetuja.

Äitiys- ja vanhempainvapaa

Huhtikuun alusta 2016 alkavan lomanmääräytymisvuoden aikana alkavista äitiys- vanhempainvapaajaksoista karttuu vastaisuudessa vuosilomaa vain 156 päivältä. Aikaisemmin vuosilomaa on karttunut koko ajalta.  Tämä heikennys puolittaa käytännössä äidille kertyvän vuosiloman määrän. Vanhemmat voivat lieventää leikkauksen vaikutuksia jakamalla vanhempainvapaata isän ja äidin välillä. 

Tämän leikkauksen vaikutukset näkyvät ensimmäisen kerran 2.5.2017 alkavalla lomakaudella myönnettävien lomien määrissä.

Sairastuminen vuosiloman aikana

Tämä 1.4.2016 voimaan tullut lainkohta koskee jo kesän 2016 lomia eli kun pidetään lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2015–31.3.2016 ansaittuja vuosilomia.

Vuosilomalakia on muutettu niin, että työntekijän sairastuessa vuosiloman aikana, oikeus vuosiloman siirtämiseen on vasta kuuden omavastuupäivän jälkeen. Karenssipäivät koskevat kuitenkin vain yli 24 päivän pituista vuosilomaa. Karenssi tarkoittaa, että vuosiloma kuluu sairausaikana.

Mikäli työntekijä sairastuu ennen vuosilomaansa taikka hänen tiedetään tulevan määrätyn vuosiloman aikana työkyvyttömäksi, tulee työnantajan siirtää vuosiloma pidettäväksi muuna ajankohtana. Työtekijän tulee pyytää vuosilomansa siirtämistä viipymättä sairastuttuaan.

Jos kuitenkin työntekijä on ehtinyt aloittaa vuosilomansa ennen sairastumistaan ja hän pyytää vuosilomansa siirtämistä, niin työnantajalle syntyy oikeus katsoa enintään 6 päivää vuosilomasta omavastuupäiviksi, joilta lomaa ei siirretä.

EU:n työaikadirektiivin 7 artiklan mukaan työntekijän tulee kaikissa tilanteissa saada vähintään 24 vuorokautta vuosilomaa hyväkseen ja tätä määrää on työnantajan kunnioitettava ratkaisussaan.

Sellaiselta henkilöltä, jolle on karttunut vain 24 vuorokautta lomaa, ei omavastuupäiviä voida ollenkaan vähentää. Työnantaja ei voi laillisesti loukata tuon direktiivin tuomaa oikeutta, siksi on arvioitava ennen omavastuupäivien leikkaamispäätöksen tekemistä onko varmuus siitä olemassa, että työntekijä kuitenkin voi saada vaaditun 24 päivän hyväkseen.

Varmimmin työaikadirektiivin täyttyminen tapahtuisi siten, että omavastuupäiviä otettaisiin vain 4 viikkoa ylittävästä ajasta, käytännössä talvilomasta.

Mikäli työntekijä pyytää vuosiloman siirtoa sairauden perusteella, on työnantajalla oikeus saada tästä vastaavanlainen selvitys, kuin normaalistikin työssäoloajalle osuneista työkyvyttömyystilanteista.

Työnantaja määrää myös siirretyn vuosiloman ajankohdan. Tästä voidaan toki aina sopia mutta työnantajan on huolehdittava siitä, että jokainen työntekijä saa lomansa lain mukaan.

Miten omavastuupäivät otetaan eri tilanteissa

Jos työntekijä sairastaa loman aikana 4 päivää, työnantaja voi käsitellä noita sairauspäiviä omavastuupäivinä edellytyksellä, että työntekijä on pyytänyt loman siirtoa. Mikäli vuosiloman ajalle sattuu toinen sairausloma, voidaan tästä maksimissaan 2 päivää käsitellä omavastuupäivinä.  Mikäli työntekijä ei ole reagoinut ja pyytänyt loman siirtoa, katsoo työnantaja että henkilö on vain ollut lomalla.

Omavastuupäiviä voi siis olla yhteensä 6 kappaletta ja ne voivat koostua eri työkyvyttömyystapauksista.

Lain perustelussa on lausuttu periaate siitä, että omavastuupäiviä tulee aina tarkastella siten, että samalta lomanmääräytymisvuodelta karttuneen vuosiloman osalta direktiivin mukainen 24 lomapäivää toteutuu.

Jos siis talviloma määrätään pidettäväksi seuraavan kalenterivuoden aikana, niin siihen soveltuu kuitenkin laskenta, jossa edellisen kesän aikana pidetyt lomat ovat mukana.

Jos yritys lomauttaa henkilön, jonka vuosilomasta on edellisenä kesänä pidätetty omavastuupäiviä, tulee sen huolehtia, että työntekijä kuitenkin saa direktiivin edellyttämän määrän lomaa. Näin edellisenä kesänä peritty omavastuuaika voi rajoittaa yrityksen mahdollisuutta järjestellä näitä lomautuksia.

Arto Helenius
lakiasiain päällikkö, Metalliliitto