Metallityöväen Liitto

Vuosiloma ja lomapalkka

Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan

Kesälomakausi alkaa virallisesti toukokuun toisena päivänä ja päättyy syyskuun lopussa. Loma-aikaa ja lomapalkkaa koskevat pykälät ja määräykset löytyvät vuosilomalaista ja Metalliliiton eri sopimusalojen työehtosopimuksista.
 

 Loman ansaintasääntö

 Kuukausipalkka

 Tunti- ja suorituspalkka

14 päivän sääntö

- sopimuksen mukaan kaikkina kuukausina väh. 14 päivänä työskentelevät

- loman ajalta normaali kk- tai viikkopalkka

- säännöllisesti maksettavat lisät

- keskipäiväpalkkaan ja kertoimeen perustuva laskentatapa

35 tunnin sääntö

- sopimuksen mukaan vähintään yhtenä kuukautena alle 14 päivää  ja vähintään 35 tuntia työtä tekevät

- loman ajalta normaali kk- tai viikkopalkka

- säännöllisesti maksettavat lisät

-  9 / 11,5 % loman ansaintavuoden palkkasummasta

-  palkkapohjan laskennallinen korjaus tietyiltä poissaoloilta (perhevapaa, sairaus, kuntoutus, lomautus)

- kaikkina kuukausina alle 35 t työtä tekevät

- kotityöntekijät

-  työnantajan perheenjäsenet, jos ei muita työntekijöitä

- lomakorvaus 9 / 11,5 % ansaintavuodelta työssäoloajalta maksetuista palkoista

- palkkapohjan laskennallinen korjaus  äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta

- lomakorvaus 9 / 11,5 % ansaintavuodelta työssäoloajalta maksetuista palkoista

- palkkapohjan laskennallinen korjaus  äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta

14 päivän sääntö

Teknologiateollisuudessa vuosiloman pituus määräytyy pääsääntöisesti 14 päivän säännön mukaan.

Vuosiloma määräytyy loman ansaitsemisperiaatteen mukaisesti:

a) Työntekijällä on oikeus saada kaksi arkipäivää lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

b) Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden (1.4. – 31.3.) loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada vuosilomaa kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi lasketaan kuukausi, jonka aikana työntekijä on tehnyt työtä työpäivän pituudesta riippumatta 14 työpäivänä. Työssäolon veroiseksi ajaksi huomioidaan myös ne päivät, jolloin poissaololle on vuosilomalain tai työehtosopimuksen mukainen hyväksyttävä syy.

Loman pituutta laskettaessa on huomioitava, että mahdollinen puolikas lomapäivä on annettava täytenä lomapäivänä.

35 tunnin sääntö

Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoin, ettei hänelle kerry ainoatakaan 14 työssäolon veroiseksi työpäiväksi huomioitavaa päivää lomanmääräytymiskuukaudessa tai vain osassa kalenterikuukausista on 14 päivää, katsotaan 35 tunnin säännön mukaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään 35 työtuntia.

Niillä työntekijöillä, jotka työskentelevät sopimuksen mukaisesti alle 14 päivää ja alle 35 työtuntia kuukaudessa, on oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa.

Vuosilomapalkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan

Kuten vuosiloman pituus myös vuosilomapalkka perustuu ansaintaperiaatteeseen.

Metallin sopimusaloilla on sovittu työehtosopimuksissa lomapalkan laskentatavasta. Sopimus on yksiselitteinen ja määrittelee tarkasti, miten metallialalla työntekijän lomapalkka ja lomaraha lasketaan ja maksetaan.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen lomapalkkasopimus määrittää:

Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka (hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta) jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Työssäolon veroiset päivät lomautuksen yhteydessä

Vuosilomalain 2 luku 7 §:n mukaan vuosilomaa määrättäessä työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estyneenä työtä suorittamasta lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan.

Lomautus toistaiseksi

Tilapäiset työssäolopäivät katkaisevat vuosilomalain 2 luvun 7 § 7 kohdassa tarkoitetun 30 työpäivän laskennan ja työssäolon päätyttyä alkaa uusi 30 työpäivän jakso.

Lomautus enintään 90 päivää

Jos määräaikaisen lomautuksen aikana käydään töissä, on työn jälkeinen aika työssäolonveroista 30:n työpäivän ajalta.

Jos ennen työn aloittamista ei ole ilmoitettu lomautuksen jatkuvan tehdyn työn jälkeen, katsotaan lomautuksen keskeytyneen.

Vuorolomautus

Jos työnteko on estynyt lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia, on työssäolonveroista aikaa enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Jos tällainen työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.) jälkeen, aloitetaan uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen.

Työaikajärjestelyn on perustuttava ennalta laadittuun ja ilmoitettuun suunnitelmaan. Jos työaikajärjestely etenee ennalta ilmoitetun mukaisesti, siihen kuuluvat työssäolojaksot eivät katkaise kuuden kuukauden määräajan kulumista.

Jos ilmoitetun vuorolomautuksen lomautusjakson aikana käydään töissä, alkaa kuuden kuukauden ajan laskeminen uudestaan.

Vuosilomapalkkaan lasketaan:

  • työssäoloajan palkka
  • sunnuntaityön peruspalkka ( sunnuntaityökorotus, viikkovapaakorvaus)
  • palvelurahat
  • työajan lyhennyksen korvaus
  • tulospalkkio
  • vuorotyö- ja muut lisät

Vuosilomapalkkaan ei lasketa:

  • vuosiloma-ajan palkkaa eikä lomarahaa
  • varallaolokorvausta
  • palvelusvuosilisää
  • arkipyhäkorvausta
  • hätä- ja ylityökorvausta
  • itsenäisyyspäivän palkkaa
  • sairausloman, äitiys- ja isyysvapaan sekä sairaan lapsen hoidon ajalta maksettua palkkaa.

Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan kertomalla lomakeskituntiansio lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä lomapalkkasopimuksen mukaisella kertoimella.

Lomapäivien lukumäärä  ja  kerroin:

 2          16,0
 3          23,5
 4          31,0
 5          37,8
 6          44,5
 7          51,1
 8          57,6
 9          64,8
10         72,0
11         79,2
12         86,4
13         94,0
14       101,6
15       108,8
16       116,0
17       123,6
18       131,2
19       138,8
20       146,4
21       154,4
22       162,4
23       170,0
24       177,6
25       185,2
26       192,8
27       200,0
28       207,2
29       214,8
30       222,4

Esimerkiksi työntekijälle, jolla on 30 päivän lomaoikeus, lasketaan lomapalkka 30 päivän kohdalta, vaikka kesällä pidetään 24 päivää ja loput 6 päivää talvella.

Vuosilomapalkka 35 tunnin säännön mukaan

Vuosilomapalkka on 9 prosenttia, jos työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti alle vuoden ja 11,5 prosenttia, jos työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden. Prosenttimääräisesti muodostuva vuosilomapalkka lasketaan lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä tehdyn työajan palkasta (sunnuntaityön peruspalkka, sunnuntaityökorotus, viikkovapaakorvaus, palvelurahat, vuorotyö- ja muut lisät, arkipyhäkorvaus, jos oltu arkipyhänä työssä, tulospalkkio, työajan lyhennyskorvaus) lukuun ottamatta hätätyöstä tai ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta.

Viikko- ja kuukausipalkkalaiset muutostilanteessa
 

1) Vuosilomapalkan laskentasääntö muuttuu tilanteissa, joissa työntekijän työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana hänen siirtyessään kokoaikatyöstä

  •  osittaiselle sairaslomalle
  •  osa-aikaeläkkeelle
  •  osatyökyvyttömyyseläkkeelle
  •  osittaiselle hoitovapaalle
  •  sopimukseen perustuvalle muulle lyhennetylle työajalle.

Koskee vastaavasti myös tilanteita, joissa työntekijä palaa osa-aikatyöstä takaisin kokoaikatyöhön.

Näissä tilanteissa lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden palkasta, jotta lomapalkka vastaa loman ansainta-ajan palkkaa.

2) Jos työntekijän työaika muuttuu vasta lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) päättymisen jälkeen, ennen loman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan (eli samana jatkuneen työajan) ja sitä vastaavan viikko- tai kuukausipalkan mukaan. Käytännössä siis ennen työajan muutosta olleen palkan perusteella. Tällaisessa tapauksessa muutos tulee vasta seuraavan vuoden vuosilomapalkkaan.

Vuosilomapalkan maksaminen

Vuosilomapalkka on maksettava työntekijälle ennen vuosiloman alkamista. Vuosilomapalkan maksamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka maksetaan säännönmukaisina palkanmaksupäivinä vuosiloman aikana. Lomapalkan tulee tällöin kuitenkin olla kokonaisuudessaan maksettuna viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka.

Lomaraha

Lomaraha on puolet työntekijän lomapalkasta.

Usein kysytään, voiko lomarahan vaihtaa vapaaksi. Teknologiateollisuuden työehtosopimus ei tunne tätä mahdollisuutta. Samassa yhteydessä täytyy muistaa, että henkilökohtaisesti voi koska vain työnantajan kanssa sopien ottaa ns. "ommoo lommoo".  Päätös on aina henkilökohtainen, eikä esim. pääluottamusmies voi siitä toisin sopia. Jos vapaa-ajalle sattuu arkipyhiä, tai sairastut, kaikki menee "omaan piikkiin".

Ellei paikallisesti muuta sovita, puolet lomarahasta maksetaan ennen vuosiloman alkamista ja puolet sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan. Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan, työntekijän työsuhteen pitää olla voimassa vuosiloman viimeisenä päivänä.

Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä.
 

Kun työntekijä päättää työsuhteensa vähintään 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen tai määräaikainen työsopimus päättyy, kyseessä ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy. Lomaraha maksetaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) lomakorvauksesta, mutta ei viimeisen kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.

Peltialalla maksetaan lomaraha aina myös lomakorvauksesta, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä.

Lomakausi ja vuosiloman antaminen

Työnantajan on annettava kesäloma 2.5. ja 30.9. välisenä aikana. Se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan talvilomana lomakauden jälkeen ennen seuraavan lomakauden alkua eli 1.10. ja 30.4. välisenä aikana.

Loma on annettava yhtäjaksoisena ja työnantaja ei saa pitää työntekijää työssä tälle kuuluvan vuosiloman aikana, eikä työntekijä saa vuosilomansa aikana tehdä ammattiinsa kuuluvaa vastikkeellista työtä. Työnantaja voi jakaa 24 lomapäivän jakson (kesäloma) yksipuolisesti vain, mikäli se työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä. Jos loma kuitenkin jaetaan, täytyy ainakin yhden loman osan olla vähintään 12 arkipäivän pituinen.

Työnantajalla on oikeus määrätä vuosiloman ajankohta, jos hän ole päässyt työntekijän kanssa ajankohdasta yksimielisyyteen.

Vuosiloma ei ilman työntekijän suostumusta saa alkaa työntekijän vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi työntekijän lomapäivien vähenemiseen.

Vuosiloman järjestäminen kolmivuorotyössä

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käyttettäessä annataan työntekijälle vähintään 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.-20.9. välisenä aikana ellei paikallisesti toisin sovita.

Sairastuminen loman aikana

Vuosilomalakia on muutettu niin, että työntekijän sairastuessa vuosiloman aikana oikeus vuosiloman siirtämiseen on vasta kuuden omavastuupäivän jälkeen.

1.4.2016 voimaan tullut lainkohta koskee jo kesän 2016 lomia eli kun pidetään lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2015–31.3.2016 ansaittuja vuosilomia. Karenssipäivät koskevat kuitenkin vain yli 24 päivän pituista vuosilomaa. Karenssi tarkoittaa, että vuosiloma kuluu sairausaikana.

Mikäli työntekijä sairastuu ennen vuosilomaansa taikka hänen tiedetään tulevan määrätyn vuosiloman aikana työkyvyttömäksi, tulee työnantajan siirtää vuosiloma pidettäväksi muuna ajankohtana. Työtekijän tulee pyytää vuosilomansa siirtämistä viipymättä sairastuttuaan.

Jos kuitenkin työntekijä on ehtinyt aloittaa vuosilomansa ennen sairastumista ja hän pyytää vuosilomansa siirtämistä, niin työnantajalle syntyy oikeus katsoa enintään 6 päivää vuosilomasta omavastuupäiviksi, joilta lomaa ei siirretä.

Työaikadirektiivin mukaan työntekijän tulee kaikissa tilanteissa saada vähintään 24 vuorokautta vuosilomaa hyväkseen ja tätä määrää on työnantajan kunnioitettava ratkaisussaan.

Sellaiselta henkilöltä, jolle on karttunut vain 24 vuorokautta lomaa, ei omavastuupäiviä voida vähentää.

Varmimmin työaikadirektiivin täyttyminen tapahtuisi siten, että omavastuupäiviä otettaisiin vain 4 viikkoa ylittävästä ajasta, käytännössä talvilomasta.

Mikäli työntekijä pyytää vuosiloman siirtoa sairauden perusteella, on työnantajalla oikeus saada tästä vastaavanlainen selvitys kuin normaalistikin työssäoloajalle osuneista työkyvyttömyystilanteista.

Työnantaja määrää myös siirretyn vuosiloman ajankohdan. Tästä voidaan toki aina sopia, mutta työnantajan on huolehdittava siitä, että jokainen työntekijä saa lomansa lain mukaan.

Omavastuupäivät eri tilanteissa

Jos työntekijä sairastaa loman aikana 4 päivää, työnantaja voi käsitellä noita sairauspäiviä omavastuupäivinä edellytyksellä, että työntekijä on pyytänyt loman siirtoa. Mikäli vuosiloman ajalle sattuu toinen sairausloma, voidaan tästä maksamisessa 2 päivää käsitellä omavastuupäivinä. Mikäli työntekijä ei ole reagoinut ja pyytänyt loman siirtoa, katsoo työnantaja että henkilö on vain ollut lomalla.

Omavastuupäiviä voi siis olla yhteensä 6 kappaletta ja ne voivat koostua eri työkyvyttömyystapauksista.

Lain perusteluissa on lausuttu periaate siitä, että omavastuupäiviä tulee aina tarkastella siten, että samalta lomanmääräytymisvuodelta karttuneen vuosiloman osalta direktiivin mukainen 24 lomapäivää toteutuu.

Jos siis talviloma määrätään pidettäväksi seuraavan kalenterivuoden aikana, niin siihen soveltuu kuitenkin laskenta, jossa edellisen kesän aikana pidetyt lomat ovat mukana.

Veikko Kauppinen
Metalliliiton sopimusasiantuntija