Metallityöväen Liitto

Työpaikan lämpötila ja ilmanvaihto

Kesällä aurinko lämmittää myös tehdashallit ja työympäristö saa uuden fysikaalisen haittatekijän.

Työ kuumassa koetaan epämiellyttäväksi, työviihtyvyys ja työmotivaatio heikkenevät. Keskittyminen on vaikeaa, kun vireystila laskee. Kova kuumuus kuormittaa elimistöä ja vaikuttaa haitallisesti fyysiseen ja henkiseen suorituskykyyn sekä aiheuttaa terveydellisiä haittoja: virheet lisääntyvät ja tuottavuus laskee. Äkillisiin lämpösairauksiin liittyvä sekavuus ja tajuttomuus voivat aiheuttaa tapaturman.

Ilmanvaihdosta, lämpötilasta ja vedosta on määritelty ohjearvoja ja/tai määräyksiä.

Työturvallisuuslaki (39 §) määrittelee fysikaaliset tekijät ja sähköturvallisuuden. Pykälässä velvoitetaan työnantajaa rajoittamaan haittatekijät niin alhaiseksi, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijöille.

Ilmanvaihto

Työtilan ilmanvaihdon on oltava tarkoituksenmukainen ja riittävän tehokas. Yleensä tarvitaan koneellinen ilmanvaihto, jos työtiloissa on merkittävästi ilman epäpuhtauksia tai lämpökuormia. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi teollisuus- ja tuotantotilat ja kokoushuoneet.

Koneellinen ilmanvaihto voidaan järjestää yleisilmanvaihtona tai paikallisvaihtona. Ilmastointijärjestelmä valitaan rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Yleisilmanvaihto soveltuu ilmanvaihdoksi työtiloihin, joissa ei synny erityisiä ilman epäpuhtauksia.

Paikallispoisto soveltuu silloin, kun epäpuhtauksien aiheuttajat ovat pieniä ja selvästi rajattuja.

Ilmanvaihtolaitteita on käytettävä oikein ja niiden toimintaa on valvottava, jotta ilmastointi toimii tarkoitetulla tavalla. Säännöllinen huolto ja kunnossapito ovat tärkeä osa ilmanvaihtoa.

Lämpötila

Lämpöolojen on pidettävä yllä ihmisen lämpötasapaino ja lämpöviihtyvyys. Lämpöolosuhteet muodostuvat lämpötilan lisäksi mm. ilmankosteudesta, ilmanliikkeestä (vedosta) ja lämpösäteilystä. Lämpötilaa arvioitaessa on otettava huomioon työn luonne, raskaus, suoritustapa ja vaatetus sekä mahdollinen työntekijän terveydelle aiheutuva haitta.

Lämpötiloista ja ilmanliikkeestä on laadittu ohjearvoja työn kuormituksen mukaan. Seuraaviin lämpötiloihin tulisi pyrkiä:

Työn luokitus

Lämmön tuotto

Lämpötilasuositus

Ilman liike

kevyt istumatyö

alle 150 W

21 - 25 °C

alle 0,1 m/s

muu kevyt työ

150 - 300 W

19 - 23 °C

alle 0,1 m/s

keskiraskas työ

300 - 400 W

17 - 21 °C

alle 0,5 m/s

raskas työ

400 -

12 - 17 °C

alle 0,7 m/s

 

Suositeltava ilman suhteellinen kosteus on 30-70 %.

Työnantajan on huolehdittava teknisin toimenpitein siitä, että lämpötila työpaikalla pysyy alle +28 °C, kun ulkoilman lämpötila on alle +25 °C.

Jos työpaikan ilman lämpötila teknisistä toimenpiteistä huolimatta helteen vuoksi ylittää +28 °C, on työtä ryhdyttävä keventämään lyhentämällä työntekijöiden altistumisaikaa kuumuudelle seuraavasti:

50 min/h alle +33 °C:een lämpötilassa ja 45 min/h yli +33 °C:een lämpötilassa. Työtä siis tauotetaan 10-15 minuuttia tuntia kohden.

Tätä suuremmissa lämpötiloissa ja raskaissa ruumiillisissa töissä on ryhdyttävä erityisiin suojelutoimiin. Tällaisia ovat työntekijän lämpösairausriskin selvittäminen, erityisen suojavarustuksen käyttäminen ja usein toistuva työn tauottaminen. Ensisijaisia ovat tietenkin ilmanvaihtoon ja lämpölähteiden eristämiseen liittyvät tekniset ratkaisut.

Kuinka kevennät työtäsi?

Työntekijä voi itse vähentää lämpörasitusta:

  • Totuttaudu kuumaan
  • Valitse työhön sopiva kevyt ja väljä vaatetus
  • Juo (vettä) riittävästi 1-2dl kerrallaan 3-4 kertaa tunnissa nestetasapainon ylläpitämiseksi. Lyhyissä kuuma-altistumisissa pelkkä vesi on riittävä nestevajeen korvaaja. Kovissa pitkissä  kuormituksissa sokeroidut marjamehut tai tasapainotetut ja suoloja sisältävät urheilujuomat tai kivennäisvedet ovat suositeltavia.
  • Tarkkaile painoasi. Jatkuva painon menetys on ensioire suolavajauksesta
  • Tauota ja järjestele työsi
  • Tunne terveydentilasi
  • Huolehdi kunnostasi
  • Muista syödä monipuolisesti, välipaloina oliivit, suolakurkut ja pähkinät.

Työskentely korkeassa lämpötilassa rasittaa elimistöä. Sydän lyö nopeammin ja joutuu kovemmalle rasitukselle. Tavallisimpia oireita ovat väsymys, päänsärky ja huonovointisuus. Työskentely kuumassa voi aiheuttaa lämpökouristuksia, lämpöshokin tai lämpöhalvauksen, jos kuumassa työskentelyä ei rajoiteta ja nestevajaus yllättää.

Veto

Veto voidaan kokea haitallisena, kun ilman virtausnopeus on yli 0,15 - 0,5 m/s. Tästä nopeampikin ilmavirtaus voidaan kuitenkin kokea helpottavana, jos on todella kuuma.

Haitalliseksi koetun vedon vähentämiseksi työpisteen sijoittelua, tuloilman pääte-elimien suuntausta tai ilman virtausnopeutta voidaan usein muuttaa.

Ilman epäpuhtaudet

Työpaikan ilman epäpuhtaudet ovat usein vaarallisia tai haitallisia hengitettyinä. Useat niistä, kuten palavien nesteiden höyryt ja palavat kaasut sekä monet hienojakoiset pölyt, voivat aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaran.

Ilman epäpuhtaudet voivat häiritä työskentelyä mm. epämiellyttävän hajunsa vuoksi ja estämällä näkyvyyttä, lisätä tapaturmavaaraa ja vähentää viihtyvyyttä.

Ilman epäpuhtauksia työilmassa vähennetään minimoimalla epäpuhtauksien synty tai käyttämällä kohdepoistoja. Siivousta tehostamalla voidaan vähentää ilmassa olevien hiukkasten leviämistä.

Lisätietoja fysikaalisista haittatekijöistä ja niihin liittyvistä lainsäädännöstä, asetuksista ja määräyksistä saa Metallityöväen Liiton työympäristöyksiköstä, 020 77 4001.

Micke Porkka
työympäristöasiantuntija