Metallityöväen Liitto

Työn tekeminen kylmässä

Työterveyslaitoksen tutkimuksissa on todettu, että Suomessa on noin 400 000 pääasiassa kylmätyötä tekevää ihmistä ja noin 800 000 henkilöä kokee kylmyyden omassa työssään haitalliseksi. Altistuminen kylmälle on siis suuruusluokaltaan meluun tai kemiallisille aineille altistumiseen verrattava ongelma.

Pohjoisella alueella elämiseen kuuluvat ympäristöstä, luonnonvarojen käytöstä ja elinkeinorakenteesta aiheutuvat erityispiirteet. Tämä puolestaan asettaa suuria haasteita työpaikoille. Terveyden ja työkyvyn turvaamiseksi näiden erityispiirteiden tunteminen on tärkeää.

Ulkoilman lämpötilavaihtelut voivat olla jopa 85 astetta. Hallien pitää olla hyvin eristettyjä suojatakseen pakkaselta, lämmöltä ja sateilta.

Metallialalla työskennellään monenlaisissa ilmasto-olosuhteissa. Työnantajan ja työntekijöiden täytyy varautua näihin ilmaston muutoksiin.

Ulkona työskennellessä työnantajan on annettava työntekijälle tarvittavat henkilökohtaiset ilmaston vaatimat varusteet. Talvisin lämpötilan laskiessa reilusti pakkasen puolelle joutuu ihmisen toimintakyky koetukselle. Aineenvaihdunta hidastuu, sorminäppäryys heikkenee ja mieliala laskee.

Yleensä kylmätyöksi mielletään ulkona tehty työ, mutta työpaikan ilmanlämpötilan laskiessa alle +15 asteen määritellään tällaisissa olosuhteissa työskentely kylmätyöksi. Tämän vuoksi työpaikoilla on syytä huomioida myös työpaikan ilman lämpötila, kun riskejä arvioidaan. Ulkona töitä tekevien riskien arvioinnissa ovat vallitsevat ilmaston olosuhteet keskeisessä osassa arviointia.

Pakkasen purevuutta lisää huomattavasti tuuli. Työterveyslaitoksen verkkosivuilta löytyy taulukko, mistä selviää tuulen vaikutus pakkasen purevuuteen

Ihmisen toimintakyky kylmässä

Kylmä vaikuttaa monin eri tavoin ihmisten toimintakykyyn. Ihmisen kylmän tunteeseen ja jäähtymiseen vaikuttavat useat eri tekijät, kuten lämpötila, ilmanliike (veto, tuuli), ilman kosteus.

Ihmisen toimintakyky hidastuu kylmässä, aineenvaihdunnan hidastuessa alkaa työ tuntua raskaalta. Käsien suojaaminen on keskeinen ongelmana työskennellessä kylmässä. Huonoilla käsineillä tai ilman käsineitä työskennellessä käsien tuntoaisti heikkenee ja paleltumisriski on suuri.

Käden toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia eri iholämpötiloissa

Ihon lämpötila (°C)
Lämpötilan vaikutus käden toimintaan 
 32-36
 Optimaalinen lämpötila
 20-27  
 Tarkkuus ja kestävyys heikkenevät
 12-16
 Näppäryys heikkenee
 16
 Kipu (koko käden jäähtyessä)
 10
 Kipu (pienen ihoalueen jäähtyessä)
 6-8
 Hermot eivät johda tietoa: tuntemukset katoavat

(Lähde: Tiina Mäkinen, Ttl)

Kylmätyön riskien arviointi

Kylmätyöksi määritellään standardeissa (esim. Bs 7915) työ, joka tehdään sisätiloissa, joissa on 15-12 astetta ja näitä alhaisempi lämpötila. Ulkotöiden osalta ei asterajaa ole määritelty, mutta työskenneltäessä ulkona on kylmätyön riskien arviointi syytä tehdä aina.
Riskien arviointi tulee tehdä aivan kuten muidenkin riskien osalta. Ensin selvitetään ja arvioidaan riskit. Lopuksi suoritetaan tarvittavat toimenpiteet riskien pienentämiseksi. Tähän arviointiin on olemassa paljon malleja avuksi työpaikoille. Lisätietoja kylmätyön riskin arvioinnista ja työkaluista saa Metalliliiton työsuojeluyksiköstä, Työsuojelupiireiltä ja työturvallisuuslaitokselta.

Kylmän tekninen torjunta ja henkilökohtaiset suojaimet

Kuten kaikissa muissakin riskeissä myös kylmässä pyritään työntekijä ensin suojaamaan teknisin keinoin ja vasta viimeisenä keinona käytetään henkilökohtaisia suojaimia.

Onnistuneen teknisen torjunnan periaatteet ovat yksinkertaiset. Työ suunnitellaan hyvin, ja työntekijän kylmänaltistusta pienennetään lämmittämällä työpaikkaa ja minimoimalla lämpövirrat.

Esimerkkinä voi esittää raskaankaluston huollon ja korjaustyöt. Auton hajotessa tienpäälle joudutaan se usein korjaamaan paikan päällä. Tämän työn tekemiseen inhimillisissä olosuhteissa on kehitetty huoltotelttoja kevytpressusta. Teltan voi lämmittää esim. nestekaasulämmittimellä. Kun lisäksi käytetään hyviä henkilökohtaisia suojavarusteita, niin olosuhteista saadaan siedettävämmät ja varmistetaan, ettei työntekijä altistu kohtuuttomasti kylmälle.

Halleissa ongelmia aiheuttavat suuret oviaukot. Ongelmaa lisää ilmanvaihdon epätasapaino. Metallialalla halleihin rakennetaan esim. hitsauspaikoille kohdepoistoja, mutta unohdetaan samaan aikaan lisätä tuloilman määrää halliin. Tästä seuraa hallin alipaineistuminen ja tämä aiheuttaa ovia aukaistaessa suuria kylmän ilman virtauksia.

Tämän estämiseksi ovien yhteyteen on kehitetty erilaisia lämpöpuhaltimia ja tuulikaappeja. Näiden toimenpiteiden lisäksi on kuitenkin huolehdittava hallin ja ulkoilman paineen suhteen pitäminen sellaisena, etteivät lämpötilaerot kasvaisi liian suuriksi.

Alla on suositukset ilman virtauksista ja lämpötiloista halleissa. Suositeltava ilman suhteellinen kosteus on 30 - 70 %.

 Työn luokitus 
 Lämmön tuotto
 Lämpötilasuositus
 Ilman liike
 kevyt istumatyö
 alle 150 W 
 21 - 25 °C
 alle 0,1 m/s
 muu kevyt työ
 150 - 300 W
 19 - 23 °C
 alle 0,1 m/s
 keskiraskas työ 
 300 - 400 W 
 17 - 21 °C
 alle 0,5 m/s
 raskas työ  
 400 -  
 12 - 17 °C 
 alle 0,7 m/s

Kylmätyö, työsuojelu ja työterveyshuolto

Kylmässä eläminen on osa suomalaista arkipäivää. Se koetaan helposti itsestäänselvyytenä. Siksi kylmältä suojautuminen ja toiminta kylmässä on valitettavan usein epätarkoituksenmukaista ja kylmän terveyshaitat yleisiä. Kylmässä työskentelyä ja oleskelua ajatellen voidaan antaa seuraavia yleisiä ohjeita, joita voidaan soveltaa myös työsuojelussa.
 

  • Suunnittele kylmässä tapahtuva toiminta tai työ etukäteen (mitä aiot tehdä ja milloin, ota sää huomioon).
  • Pukeudu riittävästi ja sopivasti. Käytä helposti säädeltävää monikerroksista vaatetuskokonaisuutta. Vaihda kosteat vaatteet kuiviin.
  • Vältä hikoilua pitämällä riittävästi taukoja. Vältä kuitenkin liiallista jäähtymistä.
  • Suojaudu haitalliselta kylmälle altistumiselta liikkumalla (kävely ja hyppely).
  • Syö ja juo riittävästi: kylmyys lisää energiankulutusta kasvattaen ravinnontarvetta. Kylmän aiheuttama virtsanerityksen kasvu ja esimerkiksi hikoilu raskaassa työssä aiheuttavat nestehukkaa. Nestettä tulisi myös kylmälle altistuttaessa nauttia vähintään 2 l/vrk. Juomisen tulisi olla ennaltaehkäisevää ja tapahtua jo ennen janon tuntemusta.
  • Vältä väsymistä: väsymys heikentää motivaatiota, arviointikykyä sekä elimistön lämmönsäätelykykyä lisäten tapaturma- ja kylmävaurioriskiä.
  • Vältä erityisesti äkillistä raskasta liikuntaa, jos sinulla on sydän-, verenkiertoelin- tai hengityselinsairaus.
  • Metallityökalut tulisi päällystää lämpöä eristävällä materiaalilla. Metalliesineitä tai nesteitä, joiden lämpötila on alle 0 °C, ei tulisi koskettaa paljain käsin.
  • Paljain käsin tehtävää työtä tulisi välttää, kun ympäristön lämpötila laskee alle 0 °C:n.
  • Työn tauotuksessa tulee ottaa huomioon työn raskaus ja ympäristöolot.
  • Työalue tulisi suojata tuulelta ja vedolta.
  • Hengityksensuojainten käyttöä tulee harkita raskaassa työssä viimeistään, kun ympäristön lämpötila laskee alle -30 °C:n.

Riskien hallitsemiseksi työsuojelun ja työterveyshuollon tulee selvittää ja arvioida kylmätyön määrää ja laatua työpaikoilla sekä arvioida kylmätyön terveysriskit niin yleisellä kuin yksilötasolla. Työpaikoille ja työntekijöille tulee antaa ohjausta ja neuvontaa kylmätyöstä sekä tehdä tarpeelliset toimenpide-ehdotukset haittojen torjumiseksi ja järjestää tarpeellinen seuranta. Myös työsuojelu- ja työterveyshuoltohenkilöstö tarvitsevat aiheeseen liittyvää koulutusta.

 

Henkilökohtaiset suojaimet

Useasti työntekijää ei voida suojata kylmältä teknisin ratkaisuin. Tällöin työnantajan tulee hankkia työntekijälle kustannuksellaan tarvittava määrä henkilökohtaisia kylmältä suojaavia varusteita.

Kylmältä suojautumisesta on työterveyslaitoksen verkkosivuilla hyviä ohjeita ja suosittelenkin katsomaan sieltä ohjeita valittaessa suojaimia. Henkilökohtaisten suojainten antamista määrittelee työturvallisuuslain 15 § ja teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 19 §. Lisäksi eri toimialojen työehtosopimuksissa on määritelty henkilökohtaisten suojainten antamista.

Micke Porkka
työsuojelutoimitsija

Lisätietoja aiheesta:

Metalliliiton työympäristöyksikkö
www.ttl.fi