Metallityöväen Liitto

Työkyvyn varhainen tuki ja sairauspoissaolojen seuranta

Monilla työpaikoilla on jo sovittu erilaisista varhaisen tuen malleista tai ainakin käynnistellään keskustelua. Puhutaan varhaisesta tuesta, varhaisesta välittämisestä tai varhaisesta puuttumisesta. Uudella toimintatavalla on tarkoitus tehostaa työkykyä ylläpitävää ja työkyvyttömyyttä ehkäisevää toimintaa työpaikoilla ja työterveyshuollossa.

Tukimallit sisältävät esim. esimieskeskusteluita laaditun lomakkeen pohjalta tietyn sairauspoissaolomäärän jälkeen. Käydyn keskustelun perusteella pitäisi sitten tehdä tarvittavia toimenpiteitä työkyvyn ylläpitämiseksi tai työn tekemisen helpottamiseksi, esimerkiksi tehdä työaikajärjestelyjä, hankkia koulutusta, parantaa ergonomiaa tai hankkia apuvälineitä. Työterveyshuolloilla on myös tarjota valmiita malleja työkyvyn varhaiseen tukemiseen. Liiton työsuojeluyksikkö suosittaa, että esimiehen kanssa keskustellaan aina työhön ja sen tekemiseen liittyvistä ongelmista. Jos työn tekemiseen tai jaksamiseen liittyvä ongelma on terveydellinen, keskustelu kannattaa käydä esimiehen kanssa työterveyshuollossa.

Työkyvyn varhaista tukemista pitää suunnitella yrityksen tarpeista lähtien, ja siinä on hyvä ottaa huomioon työn raskaus, altisteet, tapaturmavaara, ikärakenne yms. työkykyyn vaikuttavat asiat. Yrityksen omaa varhaisen tuen mallia rakennettaessa on varmistettava, ettei tarjottava toiminta vaaranna työntekijän yksityisyyden suojaa. Terveystietojen tarpeeton leviäminen työpaikalla ei ole hyväksyttävää.

Alle 20 hengen työpaikoilta ei vaadita erillistä kirjallista toimenpideohjelmaa, vaan sovitut asiat voidaan esittää työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa tai vastaavassa. Yli 20 henkeä työllistävien työpaikkojen tulee erillisellä toimenpideohjelmalla kuvata miten yrityksessä varhaisessa vaiheessa havaitaan työkykyä uhkaavat ongelmat, miten työntekijän työkykyä tuetaan ja kertoa, miten sairauspoissaoloja yrityksessä seurataan.

Toimintatavan muutos perustuu vuoden 2011 alussa voimaan tulleeseen sairausvakuutuslain muutokseen (13 luku, 5§). KELA palauttaa työnantajalle osan työterveyshuollon hyväksyttävistä kustannuksista. Tällä hetkellä palautukset ovat 60 % työterveyshuollon ennaltaehkäisevän toiminnan kustannuksista (korvausluokka I) ja 50 % siihen liitetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannuksista (korvausluokka II). Sairausvakuutuslain muutos tuo korvausluokkaan I kaksi eri korvaustasoa. Vuodesta 2011 toiminnasta alkaen 60 prosentin korvauksen ehtona on työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä sopimat tavoitteet ja käytännöt työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamiseksi. Muussa tapauksessa KELAn maksama korvaus on 50% hyväksyttävistä kuluista.

Työnantajan on valmisteltava tätä asiaa yhteistoiminnassa henkilöstön tai sen edustajien kanssa, velvoite tulee työterveyshuoltolaista. Myös sairausvakuutuslain muutoksen perusteluissa sanotaan, että työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto yhteistyössä sopivat työpaikalla ja työterveyshuollossa noudatettavista käytännöistä, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana.

Kun sairauspoissaolokäytäntöjä tarkastellaan työpaikalla, tarjoaa se mahdollisuuden myös sopia esim. lyhytaikaisen sairauspoissaolon (3 päivää) joustavammasta ilmoittamisesta. Tästä asiasta löytyy esimerkkejä alla olevista linkeistä.
Lisätietoja Metalliliiton työsuojeluyksiköstä.

http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1205711#fi
http://pre20090115.stm.fi/pr1180087863711/passthru.pdf
http://www.metsateollisuus.fi/Infokortit/hyvistutkimusperus/Sivut/default.aspx