Metallityöväen Liitto

Solidaarisuustoiminta

Metallityöväen liitto vaikuttaa globalisaatioon toimimalla aktiivisesti kansainvälisissä järjestöissä ja välittömästi omalla solidaarisuustoiminnallaan kehitysmaissa ja lähialueilla.

Liittokokouspäätöksen mukaisesti yksi prosentti nettojäsenmaksutuloista varataan solidaarisuustoimintaan. Kehitysyhteistyöhankkeiden hallinto hoidetaan yhteistyössä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASK:n kanssa, ja keskeinen kumppani hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksen seurannassa on Teollisuusalojen kansainvälinen liitto IndustriALL Global Union sekä sen jäsenjärjestöt kohdemaissa.

Suurin osa hankkeista on koulutus- ja järjestäytymishankkeita. Liittokokouksen määrittelemiä tavoitteita ovat työelämän perusoikeuksien edistäminen, vaikeissa olosuhteissa toimivien veljesjärjestöjen tukeminen ja suomalaisten monikansallisten yritysten valvonta. Yksittäisten hankkeiden tavoitteita ovat muun muassa liittojen jäsenpohjan ja toimintakyvyn vahvistaminen, ay-liikkeen yhtenäisyys ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen, naisten ja nuorten aseman vahvistaminen ay-liikkeessä sekä työelämän ja ay-oikeuksien toteutuminen monikansallisissa yrityksissä.

Metallityöväen liitolla on ollut solidaarisuushankkeita vuodesta 1986 muun muassa Nicaraguassa, Brasiliassa, Etelä-Koreassa, Nepalissa, Kolumbiassa, Tansaniassa, Mosambikissa, Etelä-Afrikassa ja Perussa.

Vuonna 2016 Metalliliitto on kumppanina 10 kehitystyöhankkeessa ja kolmessa lähialuehankkeessa.

Kehitystyöhankkeet

Intian teräs-, kaivos- ja energia-alan järjestäminen 20142016

Terästeollisuus ja siihen liittyvät kaivos- ja energia-ala työllistävät Intiassa 1,5 miljoona työntekijää. Liitot ovat perinteisesti toimineet valtion omistamissa yrityksissä. Haasteena on oppia järjestämään nopeasti kasvavan yksityisen sektorin työntekijät, joista suuri osa tulee vuokrafirmojen kautta ja joista yhä useammalla on epätyypillinen työsuhde. Hanke käynnistyi 2009 ja 2012 loppuun mennessä kahteen teräsalan liittoon oli liittynyt reilut 30 000 uutta jäsentä, uusia paikallisostoja on syntynyt 28 kolmen osavaltion alueella. 2013 hanke laajeni kahteen uuteen osavaltioon ja 2014 järjestämistyöhön ryhtyi myös neljä kaivos- ja energia-alan liittoa.  Tavoitteena on kolmen vuoden aikana järjestää 35 000 uutta jäsentä sekä kouluttaa lisää järjestäjiä ja kouluttajia kuudelle metalli-, kaivos- ja energia-alan liitolle.

Järjestäytyminen Indonesian metalli- ja kaivosteollisuudessa 2015–2017

Vasta 1998 Suharton valtakauden päätyttyä Indonesiaan alettiin perustaa demokraattisia ammattiliittoja. Metallisektorin ammattiliitot ovat sikäläisittäin vahvoja ja edistyksellisiä toimijoita, jotka voivat olla tulevaisuuden suunnannäyttäjiä koko ay-liikkeelle. Hankekumppanimme FSPMI ja Lomenik onnistuivat ensimmäisen hankekauden 2012–2014 aikana järjestämään liki 30 000 uutta jäsentä metalli- ja elektroniikkasektorilla. Naisten osuus varsinkin elektroniikka-alalla on merkittävä, mutta perinteisesti naisten järjestäytyminen ja osallistuminen ay-toimintaan on vähäistä. Hanke laajenee 2015 kaivosalalle, ja FSPMI:n ja Lomenikin lisäksi mukaan lähtee kolme kaivosalan liittoa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa liittoja koulutuksella, jäsenhankinnassa ja jäsenmaksuperinnän tehostamisessa sekä lisätä liittojen yhteistyötä. Tavoitteena on vuoden 2017 loppuun mennessä järjestää 60 000 uutta jäsentä. Työehtojen ja – olojen parantamiseksi liitot kouluttavat luottamusmiehiä ja tes-neuvottelijoita. Liittojen yhteisillä kampanjoilla pyritään minimipalkkojen nostoon sekä vuokratyöntekijöiden oikeuksien ja työehtojen parantamiseen.

Filippiinien metalliliitto PMA:n vahvistaminen 2015–2017

PMA on perustettu vuonna 2006 lyhyen Metalliliiton rahoittaman hankkeen tuella. PMA on ainoa toimialakohtaisesti järjestäytynyt ammattiliitto metallisektorilla. Sillä on 7 000 jäsentä 30 työpaikkakohtaisessa liitossa ja sen kyky vastata toimialakohtaisiin ja jäsenistön työpaikoilla kohtaamiin ongelmiin on vielä heikko. Filippiinien ay-liike on heikko ja pirstaleinen ja liittojen välinen kilpailu kovaa. Ay-toiminta Filippiineillä on useasta syystä vaikeaa. Työmarkkinoita säädellään tuhansilla laeilla, joiden toimeenpano ja valvonta ovat heikkoa. Yrityskohtaisten ay-organisaatioiden perustaminen on oikeudellisesti erittäin pitkä prosessi. Työmarkkinamalli tulee Yhdysvalloista ja työnantajat ovat lähes poikkeuksetta ay-vastaisia. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa liittoa järjestämällä kolmen vuoden aikana 10 000 uutta jäsentä, perustamalla 14 uutta yrityskohtaista liittoa sekä kouluttamalla luottamusmiehiä, ay-aktiiveja ja paikallisliittojen johtajia. Myös prosenttiperusteisen jäsenmaksun käyttöönotolla ja jäsenmaksuperinnän tehostamisella parannetaan liiton taloudellista toimintakykyä.  Katso video

Kiina

Siirtotyöläisten koulutus 20152017
Kiinan työvoimasta reilu kolmannes on maan sisäisiä siirtotyöläisiä, joiden oikeuksia poljetaan törkeästi. Siirtotyöläisten tietoisuus omista oikeuksistaan on vähäistä eikä työlainsäädännön noudattamista juurikaan valvota. Hankkeella tuetaan työelämän kysymyksiin erikoistuneen hongkongilaisen kansalaisjärjestön koulutusohjelmia ammatillisissa oppilaitoksissa, joissa siirtotyöhön lähtevät työntekijät opiskelevat. Järjestö pyörittää myös kolmessa teollisuuspuistossa palvelukeskuksia, jotka jakavat tietoa työntekijöiden oikeuksista ja avustavat työssä käyviä oikeuksiensa puolustamisessa.

Järjestäytyminen ja sopimustoiminnan käynnistäminen monikansallisissa yrityksissä 20152016
Kiinan työlainsäädäntöä on alettu kehittää vasta 2000-luvulla. Työmarkkinasuhteiden osaaminen on vielä vähäistä eikä pääosin hyvää lainsäädäntöä ole otettu käyttöön. Minimipalkat säätää aluehallinto provinsseittain. Ammattiliitto on pakollinen yli 25 hengen yrityksissä, ja kaikkien liittojen on kuuluttava kommunistipuolueen alaisuudessa toimivaan keskusjärjestöön. Työpaikkaliitot eivät yleensä käy neuvotteluja, mutta niitä koskevaa lainsäädäntöä on valmisteltu. Keskusjohdon tavoitteena on, että sallimalla tes-toiminta työpaikalla varmistetaan työrauha. Tämän usean suomalaisen teollisuusliiton yhteishankkeen tavoitteena on ollut ay-oikeuksien edistäminen sekä järjestäytyminen ja sopimustoiminnan käynnistäminen monikansallisissa yrityksissä. Vuosina 2015 ja 2016 keskitytään erityisesti neuvottelutaitojen koulutukseen.

Namibian metalliliitto MANWU:n oamavaraisuuden varmistaminen 2015–2017

Metalliliitto on tukenut Namibian Metalli- ja rinnakkaisalojen liitto MANWUa viisi vuotta (2010–2014) kahdenvälisellä hankkeella. MANWU on vahvistunut kasvaneen jäsenmäärän, parantuneen osaamisen, laajemman näkyvyyden ja tehostuneen neuvottelutoiminnan muodossa ja siitä on kehittynyt yksi Namibian suurimmista ja dynaamisimmista ammattiliitoista.  Hankkeesta teetettiin vuoden 2015 alussa ulkopuolinen arviointi, jonka tavoitteena oli puolueettomasti ja systemaattisesti selvittää hankkeen tulokset, vaikutukset ja heikkoudet.  Arvioinnin suositusten perusteella hanketta päätettiin jatkaa.

Jatkohankkeen tavoitteena on vastata jäsenmäärän kasvun mukanaan tuomiin haasteisiin, sillä luottamushenkilöiden ja jäsenten koulutus ja jäsenpalvelut eivät ole pysyneet nopean kasvun vauhdissa. Jatkohankkeella halutaan varmistaa, että liitto pystyy vuodesta 2018 alkaen ylläpitämään perustyötään omin avuin. Tavoitteena on koulutusjärjestelmän luominen, jäsenrekisterin ja taloushallintajärjestelmän päivitys sekä viestintätaitojen parantaminen.

Ahjo seuraa Namibia-hanketta ja kertoo sen etenemisestä säännöllisin väliajoin. Namibia-hankkeesta on kerrottu ahjon numeroissa 4/2010, 9/2010, 3/2011, 5/2011, 6/2011, 9/2011, 10/2011, 8/2012 , 1/2013 , 2/2013, 3/2013, 1/2015 ja 3/2015.

Mosambikin teollisuusliittojen vahvistaminen 20152017

Hankeyhteistyö metalliliitto SINTIME:n kanssa käynnistyi 2012. Kolmivuotisella hankkeella tuettiin liiton järjestämis-, neuvottelu- ja koulutustoimintaa työpaikka-, alue- ja valtakunnallisella tasolla. Liiton johtoa, hallintoa ja luottamusmiehiä koulutettiin perusoikeuksista ja työlainsäädännöstä. Jäsenhankinnan tehostamiseksi koulutettiin järjestäjiä, jotka tekivät paikallisia järjestämiskampanjoita. 2015 yhteistyötä jatketaan kolmen eri teollisuuden alan ammattiliiton kanssa. Uudella Metalliliiton, Kemianliiton ja Kaivosliiton yhteisellä hankkeella jatketaan järjestämiskampanjoita, joissa huomioidaan erityisesti naiset, nuoret ja vuokratyöntekijät, koulutetaan luottamushenkilöitä sopimustoiminnassa sekä vahvistetaan liittojen välistä yhteistyötä ja solidaarisuutta.

Malawin teollisuusliittojen 2016–2017

Malawi on yksi maailman köyhimmistä ja Afrikan tiheimmin asutetuista maista. 80 % väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Palkat ovat erittäin pienet. Useimmille maksetaan vajaan 30 euron kuukausipalkkaa. Elämiseen riittävä palkka 4-henkiselle perheelle on viisinkertainen. Alalla kuin alalla työolot ja työsuhdeturva ovat heikkoja. Toisaalta työntekijät eivät myöskään tunne oikeuksiaan. Ay-liike on syntynyt pääosin vuoden 1994 jälkeen. Liitot ovat heikkoja ja niiden jäsenmaksutulot ovat olemattomia eivätkä ne kykene todelliseen edunvalvontaan. IndustriALL Globalilla on Malawissa viisi jäsenliittoa, joiden kanssa tehtiin reilun vuoden kestänyt onnistunut pilottihanke. Liitot ylittivät jäsenhankintatavoitteensa yli kaksisataaprosenttisesti, koulutukset järjestettiin suunnitelman mukaisesti ja liitot tekivät yhteistyötä.

Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on kasvattaa liittojen jäsenmäärää 15 % vuodessa, kouluttaa 400 luottamusmiestä ja kampanjoida paremman työsuhdeturvan ja parempien työolojen ja tasa-arvon puolesta.   

Kaivosyhteisöjen naiset ja lapset Ghanassa - Nenäpäivä-hanke 20142017

Keskiverto kaivostyöläisen vaimon ja lasten elämänlaatu ghanalaisessa kaivosyhteisössä on monesti heikko. Mies on yleensä ainoa rahan ansaitsija ja he myös kontrolloivat perheen vähäisiä tuloja. Naisilla ei ole juurikaan päätäntävaltaa perhesuunnittelussa. Heillä ei ole koulutusta eikä ammattia, joten mahdollisuudet työnsaantiin ovat vähäiset. Monissa perheissä tämä johtaa heikkoon ravitsemukseen ja osin sen seurauksena lasten heikkoon koulumenestykseen tai koulun keskeyttämiseen ja lapsityöhön tai teiniraskauksiin. Kaivosmiesten vaimot Obuasian ja Tarakwan kaivoskaupungeissa ovat perustaneet Ghanan kaivosliiton tuella yhdistyksen, jonka tavoitteena on naisten taloudellisen ja sosiaalisen aseman parantaminen sekä perheiden ja koko yhteisön hyvinvoinnin ja elämänlaadun kohentaminen. Yhdistys organisoi muun muassa luku- ja kirjoitustaitokoulutusta, terveyskasvatusta sekä elämänhallintaan liittyvää koulutusta yhteisön naisille sekä tukee naisten pienyrittäjyyttä tarjoamalla neuvontaa ja koulutusta. Alkupääomaa on mahdollista saada kaivosliiton paikallispankista, kunhan perustaidot on hankittu ja yrityssuunnitelmat realistiset.

Liittoverkostot kaivosalalla Latinalaisessa Amerikassa 20142016

Kaivosala on yksi nopeimmin kasvavista aloista Latinalaisessa Amerikassa. Alan työolot ovat vaaralliset ja työturvallisuudessa on suuria puutteita. Ulkoistaminen ja vuokratyö lisääntyvät. Joissakin kaivoksissa jopa 80 % työntekijöistä on vuokratyöntekijöitä. Työnantajista suuri osa on monikansallisia yrityksiä. Alan liitot sitä vastoin ovat useimmiten työpaikkakohtaisia, heikkoja ja niiden keskinäinen yhteistyö vähäistä. Hankkeena tavoitteena on parantaa liittojen yhteistyötä, kasvattaa liittojen jäsenmäärää ja vahvistaa niiden neuvotteluvoimaa. Monikansallisiin yrityksiin luodaan ay-verkostoja, joiden avulla kerätään ja jaetaan tietoja yritysten toiminnasta ja työntekijöiden asemasta.

Yritysvastuuselvitys Wärtsilä Oyj:n toiminnasta Intiassa ja Mosambikissa

Finnwatch selvitti Metalliliiton, Ammattiliitto PRO:n ja Insinööriliiton toimeksiannosta, miten suomalaisen monikansallisen yrityksen – tässä esimerkkitapauksessa Wärtsilän - työmarkkinasuhteet toimivat Suomen rajojen ulkopuolella. Selvitys valmistui maaliskuussa 2015. Raportti osoitti muun muassa, että Intian tehdas Khopolissa maksaa elämiseen riittämättömiä minimipalkkoja ja käyttää runsaasti määräaikaisia vuokratyöntekijöitä, joiden työehdot ovat vakituisia työntekijöitä heikommat. Wärtsilä on itse valinnut tehtaalle ammattiliiton välttääkseen säännölliset työehtosopimusneuvottelut. Liitto ei edusta ollenkaan vuokratyöntekijöitä eikä ole pyrkinyt parantamaan työntekijöiden työehtoja. ”Keltaisen ammattiliiton” käyttäminen on ristiriidassa Wärtsilän omien vastuullisuuslinjausten kanssa.

Wärtsilän intialainen tehdas saa kuitenkin tunnustusta hyvin hoidetusta työturvallisuudesta.  Wärtsilä panostaa työturvallisuuteen muun muassa tarjoamalla säännöllistä koulutusta ja suojavarusteita, mikä ei ole Intiassa itsestäänselvyys.

Wärtsilän intialaisella alihankkijalla Echjay Forgingsilla on sen sijaan paljon parannettavaa. Finnwatchin haastattelemat tehtaan työntekijät kertoivat tehtaalla olevan vakavia ongelmia. Osa kertoi saavansa laittoman alhaista palkkaa ja tekevänsä työtä ilman palkallisia lomia. Siirtotyöntekijät tekevät 12-tuntisia työpäiviä kuutena päivänä viikossa. Iso osa siirtotyöntekijöistä asuu tehtaan tarjoamissa asunnoissa ahtaissa ja likaisissa oloissa. Yritys taistelee parhaillaan oikeudessa paikallisen ammattiliiton kanssa.

Wärtsilän kaasuvoimalan rakennustyömaan työntekijät Mosambikissa eivät tunteneet heitä koskevia työehtoja, ja työmaalla oli esiintynyt levottomia lakkoja. Ongelmat olisi todennäköisesti voitu välttää, jos tiedonkulkukuun ja paikallisiin haasteisiin olisi kiinnitetty enemmän huomiota.  
Finnwatchin raportti “Huipputeknologian takapihalla – Työelämän oikeudet Wärtsilän arvoketjuissa”