Metallityöväen Liitto ry
Metalliliitto järjestää jäsenkampanjan turvallisuuden edistämiseksi yhdessä If Vahinkovakuutusyhtiön kanssa. Kampanja kestää koko vuoden. Parhaille ehdotuksille jaetaan tukea turvatuotteina tai rahana.
Isosyanaattien aiheuttamat astmat ovat lisääntyneet ja eniten astmoja esiintyy vaahdotustöissä ja autokorjaamoissa. Epoksiyhdisteet ja niiden kovettimet aiheuttavat edelleen joka vuosi 20-30 allergista ihottumaa.
Työterveyslaitos järjestää aiheesta koulutustilaisuudet Helsingissä 5.3.2010, Turussa 16.4.2010 ja Oulussa 3.9.
Teknologiateollisuus, Metallityöväen liitto ja Toimihenkilöunioni TU ovat laatineet suosituksen työpaikoille varautumisesta sikainfluenssaan. Lue lisää
(5.11.2009)
Työterveyslaitoksen tutkimuksissa on todettu, että Suomessa on noin 400 000 pääasiassa kylmätyötä tekevää ihmistä ja noin 800 000 henkilöä kokee kylmyyden omassa työssään haitalliseksi. Altistuminen kylmälle on siis suuruusluokaltaan meluun tai kemiallisille aineille altistumiseen verrattava ongelma.
(29.6.2009)
Kesä tuo metalli- ja teknologia-alan yrityksiin kesätyöläiset. Alle 18-vuotiasta työntekijää koskee laki nuorista työntekijöistä. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta ja muita päätöksiä.
Lue lisää
(8.5.2009)
Autoalalla on nyt oma työkaluviuhkansa eli kuvallinen sanakirjansa. Apuvälineen tavoitteena on ratkoa käytännön kieliongelmia ja lisätä työturvallisuutta. Työkaluviuhka on jatkoa aikaisemmin julkaistulle rakennusalan Työkaluviuhkalle.
Autokorjaamoissa ja –maalaamoissa samoin kuin raskaan liikenteen yrityksissä on yhä enemmän ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, jotka eivät vielä osaa suomea. Puutteellinen kielitaito tiedetään työturvallisuusuhaksi.
Autoalan perussanasto on painettu ja kuvitettu viuhkaan seitsemällä eri kielellä. Kielet ovat suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, viro ja venäjä.
Viuhka on yhteen niitattu, haalarin taskuun sujahtava nippu kortteja, joiden muovi kestää myös öljyiset kädet. Korteissa on kuvat ja nimet alan perustyökaluista kaikilla viuhkan seitsemällä kielellä.
Toiselta puolelta avattaessa viuhka levittäytyy työturvallisuuskorteiksi, joissa on kuvattu tilanteita lähinnä autokorjaamoista.
Autoalan Työkaluviuhkan julkaisivat yhteistyössä Koulutuskuntayhtymä Keuda, Autoalan Keskusliitto ry, Mäkelän Auto Oy, Würth Oy ja Työturvallisuuskeskus TTK. Hanketta on tukenut myös Opetushallitus.
Lue lisää: http://www.tyoturva.fi/?9_m=765&s=10
(24.4.2009)
Työterveyshuoltolaki edellyttää, että työterveyshuolto antaa tietoja, neuvoja ja ohjausta työttömyyden uhatessa.
Työttömyyden uhka, lomautukset ja irtisanomiset vaikuttavat työntekijöiden terveyteen. Irtisanotut putoavat pois työterveyshuollon piiristä ja jopa vuosikausia jatkunut sairaanhoitosuhde katkeaa. Lakisääteiset määräaikaistarkastukset jäävät tekemättä ja mahdolliset työstä johtuvien altistumisien terveydellinen seuranta kuten kemikaalialtistuminen, tuki- ja liikuntaelinkuormitus tai altistuminen syöpävaarallisille aineille jää ihmisen omalle vastuulle.
On tärkeää, että työssä altistuneelle työttömäksi joutuvalle tai lomautetulle työntekijälle, joka työssä ollessa kuului määräaikaistarkastusten piiriin, annetaan työterveyshuollosta ohjeita ja neuvontaa jatkotoimenpiteitä varten.
Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut kirjeen työterveyshuoltoyksiköille. Kirjeen liitteenä on lisäksi työterveyslaitoksen asiantuntijoiden yksityiskohtaisempaa ohjeistusta työpaikkatason toimintaan. SAK:n asiantuntijat ovat olleet mukana valmisteluissa.
STM:n kirje työterveyshuoltoyksiköille pdf
Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry toteuttivat syksyllä 2008 yhteisen kyselyn työturvallisuudesta ja työsuojelutoimenpiteistä työpaikoilla.
Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa seuraavia teemoja: työturvallisuuden kehitystä, tapahtuneiden tapaturmien määrää, ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä, keskeisimpiä työsuojeluongelmia sekä sitä kuinka työsuojeluasiat on työpaikoilla organisoitu.
Tietoja kerättiin koskien edeltävän vuoden 2007 tilannetta.
Työsuojelukysely pdf (500 kb)
(25.4.2008)
Työtapaturman sattuessa työpaikalla käy joskus niin, että tapaturman uhria autetaan puutteellisesti tai lain määräyksiä jätetään huomioimatta. Nämä toiminnan puutteet saattavat myöhemmissä asian käsittelyvaiheissa aiheuttaa suuriakin menetyksiä.
Metalliliitto on julkaissut ohjekirjasen, jossa opastetaan työpaikkoja ja työsuojeluhenkilöitä siitä, miten toimitaan oikein työtapaturmatilanteissa sekä tapaturman jälkitilaiteissa, jotta vastaavaa tapaturmaa ei tapahtuisi uudelleen. Ohjeistus on apuna myös ammattiosastoille sekä toimitsijoille työtapaturmien selvittelyssä.
Vakava työtapaturma - toimenpideohjeet pdf (1600 kb)
(21.1.2008)
Kuopion hallinto-oikeus on 18.9.2007 antanut päätöksen näkökyvyn mukaan hankittavista suojasilmälaseista autokorjaamossa. Tässä päätöksessä oli kysymys silmälaseja käyttävien työntekijöiden silmien tarkoituksenmukaisesta ja olosuhteisiin soveltuvasta suojauksesta.
Päätöksen perusteluissa on ensiksi todettu työantajan huolehtimisvelvoite Työturvallisuuslain (TturL) 8§ 1 momentin mukaisesti ja toiseksi perusteluissa viitataan TturL 15§ 1 momentin mukaisesti henkilösuojainten hankintaan.
Valtioneuvoston henkilösuojainten valinnasta ja käytöstä työssä antaman päätöksen (1407/1993) mukaan työnantajan on arvioitava työssä esiintyvät vaarat, joiden välttämiseksi tai rajoittamiseksi on käytettävä henkilönsuojaimia. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös ne vaarat ja haitat, joita itse suojaimesta voi aiheutua. Suojainten on oltava kyseiseen työhön liittyvien vaarojen torjuntaan tarkoituksenmukaiset ja työolosuhteisiin soveltuvat eikä niiden käyttö saa tarpeettomasti lisätä muuta vaaraa.
Korjaamossa tehdyssä riskienkartoituksessa oli tultu siihen tulokseen, että nyt kysymyksessä olevissa töissä on silmätapaturmien vaara ja että päätoimisesti autosähköasennuksia tekeville autosähköasentajille saattaisi olla tarpeen hiotut suojasilmälasit. Kaikissa työtehtävissä tarvittiin silmäsuojausta. Kaikissa työtehtävissä oli työvaiheita, jotka vaativat näön tarkkuutta ja joissa maskimallinen kasvojensuojain oli mahdoton tai hankala käyttää. Muidenkaan esillä olleiden suojainten ei ole osoitettu olevan näissä työtehtävissä asianmukaisia.
Hallinto-oikeus katsoo edellä olevan perusteella, että seuraavissa töissä: polttoainesuodattimen vaihto, alapallonivelen vaihto, ohjausvaihteen vaihto sekä ohjauskulmien mittaus ja säätö, näkökyvyn mukaan hiottujen suojalasien hankkiminen niitä tarvitseville silmälaseja käyttäville työntekijöille on työn laatuun ja työolosuhteisiin nähden tarpeellista heidän suojelemisekseen joutumasta työssään alttiiksi tapaturmille.
Itä-Suomen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on voinut velvoittaa autokorjaamon hankkimaan edellä mainituissa työtehtävissä työskenteleville työntekijöille päätöksessä mainituissa olosuhteissa näkökyvyn mukaan hiottuja suojalaseja. Päätöstä ei ole syytä muuttaa tältä osin.
Raportti näkökyvyn mukaan hiotuista suojasilmälaseista löytyy liittojen yhteisestä ”Keskeisiä työsuojelumääräyksiä ja -ohjeita” -kirjasesta. Kyseinen kirjanen löytyy samoin liiton kotisivuilta ja on aikaisemmin postitettu kaikille työsuojeluvaltuutetuille.
(20.11.2007)
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 20 §:n 1 momentin 5. kohdassa on korvaavasta työstä seuraava soveltamisohje:
Korvaava työ
Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työntekijälle saattaa olla mahdollista osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen aika voidaan hyödyntää myös työntekijän koulutukseen.
Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa olisi suotavaa kuvata ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.
Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.
Tarkempaa ohjeistusta korvaavan työn teettämisestä löytyy liittojen kotisivuilta; www. teknologiateollisuus.fi ja www.metalliliitto.fi.
Ohjeistus: korvaava_tyo_191107.doc
Eurooppatasolla solmittu kvartsipölysopimus tehostaa työpaikalla kvartsipölylle altistuvien työntekijöiden terveyden suojelua ja esittelee hyviä käytäntöjä haittojen torjumiseksi. Sopimus solmittiin 25.5.2006.
Koko sopimus:
kv_poly_suomeksi.pdf.
Sopimusta esittelevä kaaviokuva:
kvartsipolysopimus_kaavio.pdf
Linkki Euroopan kvartsihiekkasivustolle:
http://www.nepsi.eu/
Työpaikalla, jossa työstetään metallia, voi olla räjähdysvaara. Valettujen metalliosien pinnan viimeistelyn eli hionnan yhteydessä voi syntyä räjähdyskelpoisia metallipölyjä. Riski on erityisesti kevytmetalleissa.
Yleensä räjähdysvaara voi olla työpaikalla, jossa käsitellään palavia nesteitä ja kaasuja.
Työnantajan pitää varautua räjähdysvaaraan. Jos työpaikalla on räjähdysvaarallinen tila, on työnantajan velvollisuus laatia räjähdyssuojausasiakirja. Jos työpaikoilla on olemassa palavista nesteistä tai pölyistä aiheutuva räjähdysvaara, on räjähdyssuojausasiakirja tehtävä 1.7.2006 mennessä.
Turvatekniikan keskus on tehnyt asiasta oppaita. Lisätietoja saa myös työsuojeluviranomaisilta, pelastuslaitoksilta ja Turvatekniikan keskuksesta. Oppaat ovat myös Tukesin verkkosivuilla www.tukes.fi.
Uusi työsuojelun valvontalaki astui voimaan 1.2.2006. Uudessa laissa viranomaisvalvonnan rooli selkiintyy ja jämäköityy.
Työsuojelun valvontalaki on viimeinen työelämän lakien uudistuksista, jotka kaikki on valmisteltu kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistyössä. Aiemmin on jo uudistettu työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki ja työsopimuslaki.
Työsuojelun valvontalaki
pdf (177 kb)
KAMAT-tietokortteihin on koottu tietoa kussakin ammatissa tai työtehtävässä yleisimmin esiintyvistä kemikaaleista, altistumisen suuruusluokasta, altistumiseen vaikuttavista tekijöistä, altistumiseen liittyvistä terveysriskeistä ja ammatissa mahdollisesti esiintyvistä työperäisistä sairauksista.
Korteissa annetaan ohjeita altistumisen ja terveysriskien vähentämiseksi ja niihin on myös koottu linkit kemikaalikohtaisiin tietolähteisiin internetissä.
Tietokortit on tarkoitettu esimerkiksi työterveyshuollon henkilöstön käyttöön heidän arvioidessaan työntekijöille työstä aiheutuvia mahdollisia terveyshaittoja. Ne ovat hyödyksi myös työnantajille ja työpaikkojen työsuojelusta vastaaville henkilöille sekä itse työntekijöille työolojen suunnittelussa ja työhön liittyvien kemikaaliriskien kartoittamisessa.
KAMAT-tietokortit on valmistettu yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Metallityöväen liiton kanssa. Niiden valmistamiseen on osallistunut asiantuntijoita myös Sosiaali- ja terveysministeriön Työsuojeluosastolta, Teknologiateollisuus ry:stä ja metalliteollisuudesta.
KAMAT - Tietokortit ovat valmiina kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä.
Noin puolessa pohjoismaisista metallialan konserneista henkinen ja sosiaalinen työympäristö sisältyy konsernin työympäristöpolitiikkaan. Tämä käy ilmi Pohjoismaisen metallin tekemästä työympäristöbarometrista.
Pohjoismaisen metalli aloitti viime vuonna aloitettu nelivuotisen projektin, jonka aikana tehdään vuosittain työympäristöbarometri. PYSAM-projektiksi kutsuttu hanke kohdistuu niihin metallialan konserneihin, joissa on toimiva EWC jotka ovat osin tai kokonaan pohjoismaisia.
Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta(48/2005) tuli voimaan 6.7.2005. Asetus perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston tärinädirektiiviin 2002/44/EY N:o L 177.
Nimensä mukaisesti asetuksen tarkoituksena on suojella työntekijöitä tärinän aiheuttamilta haitoilta työssä. Asetusta sovelletaan työhön, jossa työntekijät altistuvat tai saattavat altistua tärinälle.
Nostoapuvälineet on lain mukaan tarkastettava vuoden väliajoin. Vuoden 2004 alusta suositellaan otettavaksi käyttöön tarkastusväri, joka helpottaa sen havaitsemista onko tarkastus tehty.
Yhtenäisten värien käyttöä suosittelee metallialan työalatoimikunta. Tarkastusta osoittava merkintä on syytä tehdä jokaiseen apuvälineeseen. Vuoden 2004 väri on sininen. Seuraavina vuosina värit ovat keltainen, valkoinen, vihreä ja oranssi. Tarkastusvärien kierto alkaa alusta vuonna 2009.
Nostotyöt ovat korkean riskin töitä. Nosturit ja nostoapuvälineet aiheuttavat vuodessa noin 700 tapaturmaa, joista joka kolmas johtaa yli kahden viikon sairauslomaan.
Nostoapuvälineellä tarkoitetaan osaa tai laitetta, jota ei ole pysyvästi kiinnitetty nostolaitteeseen ja jota käytetään nostolaitteen ja taakan välissä tai joka on kiinnitetty kuormaan, jotta siihen voidaan tarttua.
Nostoapuvälineen voi tarkastaa joko työnantajan palveluksessa oleva tai ulkopuolinen. Tarkastajan on oltava riittävän perehtynyt tarkastamiseen, apuvälineiden rakenteeseen ja käyttöön. Tarkastus tehdään yleensä silmämääräisesti arvioiden kulumisen, muodonmuutosten ja vaurioiden vaikutusta käyttöturvallisuuteen.
Lain edellyttämää vuoden väliajoin tehtävää tarkistusväliä voidaan käytön rasittavuuden perusteella pidentää tai lyhentää kohtuullisissa rajoissa.
Tarkastukset on kirjattava. Kirjauksesta on käytävä ilmi tarkastusajankohta, havaitut viat ja puutteet sekä korjaukset. Kun tarkastettu väline on merkitty, vältytään käyttämästä tarkastamattomia laitteita.
Kun uusi nostoapuväline otetaan käyttöön, on se todettava vaatimusten mukaiseksi ja käyttötarkoitukseen sopivaksi. Apuvälineen toimittajan on annettava suomenkieliset ja tarvittaessa ruotsinkieliset käyttö- ja kunnossapito-ohjeet.
Lisätietoja apuvälineiden tarkastuksesta ja merkinnästä saa Metalliliiton työsuojeluyksiköstä, puhelin 020 77 4001.