Selvästi yleisin tapa hoitaa palkankorotus viime sopimuskierroksella oli sopia 0,5 prosentin yleiskorotus kaikille loka- tai marraskuun alussa 2009. Näin sovittiin kolmella neljästä työpaikasta. Tämä käy ilmi Metalliliiton tutkimusyksikön selvityksestä.
Selvityksen merkittävä havainto on, että isommissa työpaikoissa päästiin huonommin sopimukseen kuin pienissä työpaikoissa. Tällöin kaikki saivat 0,5 prosentin yleiskorotuksen 1.12.2009.
Tulosta voi pitää yllättävänä, koska suurilla työpaikoilla pitäisi olla parhaat edellytykset sopia asioista. Työnantajapuolella on henkilöstövastaavia ja työntekijöitä edustaa luottamusmies. Isoilla työpaikoilla tarkoitetaan yli 100 hengen työpaikkoja.
Työehtosopimuksen mukaan työpaikalla tuli käydä palkankorotuksista sopimista ennen keskustelu työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyyskehityksestä. Näin oli tehty 79 prosentissa työpaikkoja.
Palkankorotuksista luopumista tai siirtämistä oli työnantaja esittänyt 29 prosentissa työpaikoista. Siihen oli päädytty vain harvoissa (3 prosentissa) työpaikoissa, eniten (7 prosentissa) alle 20 henkeä työllistävissä.
Selvityksessä kartoitettiin myös luottamusmiesten mielipiteitä ja valmiuksia paikalliseen sopimiseen palkankorotuksista. Luottamusmiehet arvioivat edellytyksensä nyt paremmiksi kuin edellisillä kerroilla.
Vuoden 2009 kaltainen paikallinen sopiminen, jossa on selkeä perälauta, nauttii myös hieman suurempaa suosiota kuin vuosien 2007 ja 2008 kaltainen sopiminen. Yli puolet vastaajista ei kuitenkaan kaipaa paikallista sopimista palkoista.
Työehtosopimuksen mukainen työnvaativuuden määrittely on selvityksen mukaan käytössä vain 56 prosentilla kyselyyn vastanneista työpaikoista.
Kyselyyn vastanneet 1 019 henkilöä edustavat varsin hyvin koko metalliteollisuutta lukuun ottamatta alle 20 henkeä työllistäviä työpaikkoja. Kysely kattaa lähes kaksi kolmasosaa kaikista metalliteollisuuden työntekijöistä.
(HP)
Raportti
Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2009 on Metalliliiton verkkosivuilla
www.metalliliitto.fi > Tutkimus > Julkaisut ja erillisraportit
Sastamalan Talankylässä lopetettiin maamme viimeinen perinteisiä vaatetuskankaita valmistanut yritys. Salmi-Yhtiön vuokratiloissa toiminut L. Michael Oy sai kyseenalaisen kunnian sammuttaa viimeisen valon. Yrityksen työntekijät kuuluivat Metalliliittoon.
Kutoja Jukka Lehto pysäytti tehtaan viimeisen kutomakoneen perjantaina tammikuun 29. päivä kello 14.00. Parin viikon päästä siitä loppui myös palkanmaksu ja lähes jokainen 17 työntekijästä marssi työvoimatoimistoon. Muutama heistä pääsi eläkkeelle, ja toimitusjohtaja Lorenz Michael kertoi jatkavansa konsulttina ruotsalaisella yritystoiminnan ostaneella F.O.V. Fabricks AB:llä, kunnes jää piakkoin eläkkeelle.
– Ei meillä kellään mitään tappiomielialaa ollut, sillä loppuun saakka yritettiin. Pikkujoulukin kerittiin pitämään Turussa keilailun ja syömisen merkeissä vasta tämän vuoden puolella, Lehto kertoo.
Henkilöstö tiesi vallitsevan tilanteen koko ajan, joten Lehdon mukaan loppuminen ei tullut kenellekään yllätyksenä.
Lehto kertoi jatkaneensa mummunsa perinteitä kutojana. Senja-mummu oli kutojana 1920-luvulla Äetsän Puuvillatehtaalla, jonka paikalla nykyisin toimivat Kemira Chemicals -yhtiön tehtaat.
Lehto tunsi viihtyneensä hyvin kutojan ammatissa, vaikka hän ei Suomessa tuntenutkaan ketään muuta mieskutojaa. Hän kertoo hakevansa heti ATK- kurssille ja uskoo vakaasti löytävänsä myös uuden työpaikan itselleen.
Kankaita valmistavan L. Michaelin työntekijät kuuluivat poikkeuksellisesti Metalliliittoon, eivätkä Tekstiili- ja vaatetustyöväen liittoon tai myöhemmin Kemianliittoon. Tarinan mukaan se johtui siitä, että kutomon perustanut Salmi-Yhtiöt halusi koko tehtaalla noudatettavan samaa metalliteollisuuden sopimusta.
Lehto arvelee, että valinta johtui yrityksen suuremmasta bisneksestä metallivetoketjujen valmistuksessa. Vetoketjutehdas vietiin kuitenkin Puolaan ja vain parikymmentä ihmistä jäi kiinteistöön hallinto- ja tuotekehitykseen. Parhaimmillaan kiinteistössä työskenteli kaikkiaan 450 henkilöä.
REIJO LEPPÄNEN
Kuljetusalan ammattiliitot pohtivat logistiikka-alan ammattiliiton perustamista ja rautatieläiset selvittävät raideliikennealan yhteisjärjestön perustamista JHL:n kanssa.
Kuljetusalan liitot ovat perustaneet yhteisen projektiorganisaation. Ensimmäisen hahmotelman on tarkoitus valmistua vuoden 2011 alkuun mennessä. Hankkeen päämääränä on perustaa uusi edunvalvontaa ja järjestövoimia yhdistävä noin 100 000 jäsenen logistiikka-alan ammattiliitto vuosien 2013–2014 taitteessa.
Mukana ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Ilmailualan Unioni IAU ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Suomen Merimies-Unioni SMU ry, Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry ja Veturimiesten liitto VML ry.
Liitot ottavat lopullisesti kantaa uuden liiton perustamiseen nyt käynnistyvän selvitystyön valmistuttua ja kokonaisharkinnan pohjalta.
Raideliikenteessä puolestaan virittävät Rautatieläisten Liitto ja Rautatievirkamiesliitto yhteistyötä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n kanssa raideliikennealan ammatillisen yhteisjärjestön perustamiseksi.
Selvityksessä arvioidaan, voidaanko suomalaisen raideliikenteen edunvalvonta saada saman katon alle. Raideliikenne käsittää rautateiden lisäksi raitiotie- ja metroliikenteen.
Suunnitteilla oleva ammattijärjestö toimisi JHL:n sisällä. Rautatieläisten Liiton sekä Rautatievirkamiesliiton osastot ja jäsenet siirtyisivät JHL:n jäseniksi. Raitiotie- ja metroliikenteen työntekijät ovat jo JHL:n edunvalvonnan piirissä.
Uuden JHL:n yhteisjärjestön toiminnan käynnistäminen tapahtuisi vuoden 2012 alussa.
Rautatieläisten liitto oli mukana TEAM-hankkeessa, joka kariutui viime kesäkuussa ja jonka jälkiseurauksena Kemianliitto ja Viestintäalan ammattiliitto yhdistyivät vuoden alussa TEAM Teollisuusalojen ammattiliitoksi.
Myös toimihenkilöpuolella tapahtuu. Toimihenkilöunioni TU ja pankki- ja rahoitusalan Ammattiliitto Suora ovat hyväksyneet aiesopimuksen, jonka perusteella uusi liitto aloittaa 2011.
(HP)
Kaksi Metalliliiton jäsentä sai SAK:n kulttuurirahaston jakaman kulttuuriapurahan. Kaikkiaan saajia oli 27.
Metalliliittolaisista apurahan saivat Hannu Häkkinen Tampereelta (musiikki) ja Jarmo Suojärvi Karkkilasta (kuvataide).
Apurahojen yhteismäärä on 17 000 euroa ja ne jaettiin 27 saajalle, joista yhteisöjä on kaksi. Hakijoita oli tänä vuonna 135, mikä on parikymmentä enemmän kuin viime vuonna.
(HP)
Metalliliitossa oli viime vuoden lopussa 160 935 jäsentä. Jäsenistä oli naisia 30 592 eli 19 prosenttia.
Jäseniä oli 6 373 vähemmän kuin vuosi sitten. Uusia jäseniä liittyi vuoden aikana 3 378.
Oppilasjäsenten määrä on jatkanut kasvuaan. Heitä oli viime vuoden lopussa 5 720, mikä on 1 385 enemmän kuin vuosi sitten.
Ammattiosastoja liittoon kuului 320.
(HP)
Metallityöväen työttömyyskassa maksoi tammikuussa työttömyyspäivärahaa 24 370 jäsenelle. Heistä oli lomautettuja 14 823. Edellisen vuoden tammikuussa päivärahaa maksettiin 9 298 jäsenelle.
Viime vuonna Metallityöväen työttömyyskassa maksoi päivärahaa 58 960 jäsenelle. Vuonna 2008 päivärahaa maksettiin 18 023 jäsenelle.
Vuoden 2009 päivärahan saajien määrä on suurin sitten vuosien 1993 (67 713 saajaa) ja 1992 (71 139 saajaa).
(HP)
Saksan teknologiateollisuudessa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa syntyneen työehtosopimuksen mukaan maksetaan tänä vuonna kaikille kahdessa erässä yhteensä 320 euron kertakorvaus. Maksuajankohdat ovat toukokuun ja joulukuun alussa. Ainoa palkankorotus toteutetaan 1. huhtikuuta 2011. Palkkoja nostetaan silloin 2,7 prosenttia.
Sopimus mahdollistaa viikkotyöajan tilapäisen lyhentämisen 28 tuntiin. Työaikaa lyhennettäessä viikkoansio laskee hieman vähemmän. Jos työviikko lyhennetään 28 tuntiin, työnantajan on maksettava työntekijälle 29,5 tunnin palkka.
Sopimuksessa työnantajat sitoutuvat olemaan irtisanomatta työntekijöitä sopimuksen voimassaoloaikana. Sitoumukseen sovelletaan lieviä rajoituksia yrityksissä, joissa on pitkään teetetty lomautuksen saksalaista versiota lyhyttyötä ( Kurzarbeit).
Sopimus on voimassa 31. maaliskuuta 2012 asti. Se merkitsee 23 kuukauden sopimuskautta. Nykyisen sopimuksen voimassaoloaika päättyy 30. huhtikuuta 2010.
Nordrhein-Westfalenissa syntynyt sopimus koskee 700 000 työntekijää, mutta samalla sopimus luo saksalaiseen tapaan puitteet muissa osavaltioissa neuvoteltaville ratkaisuille.
JUHANI ARTTO
Vuokratyövoiman käyttö on lisääntynyt teollisuudessa viime vuosina maailmanlaajuisesti. Tämä käy ilmi kansainvälisten ay-järjestöjen IMF:n ja ICEM:n selvityksestä.
Järjestöjen mukaan kaksi kolmasosaa niiden jäsenliitoista ilmoitti osa-aikaisen tai väliaikaisen työn lisääntymisestä vuonna 2009. Vain 22 prosenttia vastasi sen vähentyneen.
Erot palkkauksessa ja muissa työsuhteen ehdoissa vuokratyöntekijöiden ja vakituisessa työsuhteessa olevien välillä olivat myös lisääntyneet. Erojen kasvu oli suurempaa köyhemmissä maissa kuin teollistuneissa maissa.
Kansainvälisen metalliliiton IMF:n ja Kemian, energian ja kaivostyöläisten kansainvälisen liiton ICEM:in jäsenliitoista 40 prosenttia ilmoitti ryhtyneensä toimiin estääkseen vuokratyövoiman käytön lisääntymisen, kun maailmantalous alkaa elpyä.
IMF:n ja ICEM:in kyselyyn vastasi 252 niiden jäsenliittoa.
(HP)
Ensimmäistä kertaa järjestettävä valtakunnallinen kirjoituskilpailu "Työ, leikki ja luominen" on avattu. Kilpailuun voi osallistua 1.5. saakka.
Kilpailu kartoittaa millaisia ajatuksia työ, työläisyys, työttömyys tai vaikkapa pätkätyöt nykysuomalaisissa herättävät. Kirjoituskilpailun järjestävät Lauri Viita -seura, Väinö Linnan seura sekä F.E. Sillanpään seura näiden kolmen edesmenneen työn kuvaajan kunniaksi. Kilpailu järjestetään yhteistyössä Työväen Sivistysliiton ja Kansan Sivistystyön Liiton kanssa.
Kilpailussa on kaksi sarjaa, proosa ja lyriikka. Palkintosumma on yhteensä 4 000 euroa. Kilpailuohjeet ovat sivuilla www.tyovaenmuseo.fi/kirjallisuudenpaiva.
SAK toteuttaa yhdessä ammattiliittojen kanssa tutkimuksen, johon vastaamalla jäsenillä on tilaisuus kertoa mielipiteensä työelämään ja SAK:n toimintaan liittyvistä asioista. Kysely on postitettu tutkimukseen poimituille 9 500:lle SAK:laisen ammattiliiton jäsenelle.
Tutkimuksessa kysytään muun muassa työoloista ja odotuksista työelämän suhteen. Sen kautta pyydetään myös mielipidettä ammattiliittojen palveluista ja tehtävistä sekä näkemystä siitä, mitkä ovat SAK:n tärkeimmät edunvalvontatehtävät. Luottamushenkilöiltä tiedustellaan lisäksi, mitä asioita he painottavat omassa luottamustehtävässään, mitä koulutustarpeita heillä on ja miten tyytyväisiä he ovat luottamustehtäväänsä.
Jos saat kyselyn, niin muista vastata siihen 19.3. mennessä.