Teknologiateollisuus arvioi lähiajan näkymät edelleen vaatimattomiksi, vaikka uusia tilauksia olikin loka–joulukuussa kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Tilausten lisääntyminen kertoo liiton mukaan markkinatilanteen vakautumisesta, joskin useissa yrityksissä tilauskannat ovat lyhytkestoisia. Tilausten kasvusta huolimatta uudet tilaukset olivat vuoden 2009 loka–joulukuussa 40 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin heinä–syyskuussa vuonna 2008.
Alan liikevaihto supistui viime vuonna noin 30 prosenttia. Tavaraviennissä tämä tarkoitti lähes 40 prosentin pudotusta.
Henkilöstö väheni viime vuonna 10 prosenttia eli 24 000 henkilöllä. Joulukuussa runsaat 55 000 eli viidennes oli lomautusjärjestelyjen piirissä. Valtaosa lomautetuista, 47 000, työskenteli kone- ja metallituoteteollisuudessa.
Teknologiateollisuus näkee uhkana sen, että nyt menetettävät työpaikat uhkaavat hävitä Suomesta pysyvästi. Tämä rapauttaisi pitkäaikaisesti julkisten talouden tasapainoa.
Vaikka maailmantalous onkin kääntynyt hienoiseen nousuun, on Euroopassa kysyntä edelleen laimeaa. Etenkään investointihyödykkeet eivät mene kaupaksi, mikä heijastuu suoraan suomalaiseen kone- ja laiteteollisuuteen.
Toimitusjohtaja Martti Mäenpään mukaan Suomen on taisteltava investoinneista ja käytettävä kaikki omissa käsissä olevat keinot, joilla teollisia investointeja voidaan edistää.
Teknologiateollisuus listaa selviytymisohjelmaksi kutsumaansa tavoitelistaan tärkeimpinä yritysverotuksen kehittämisen kasvua tukevaksi, t&k-kannustimien lisäämisen, koulutukseen panostamisen sekä vastuulliset työmarkkinaratkaisut. Lisäksi olisi hyväksyttävä kolme ydinvoimalahakemusta sekä peruttava kaavaillut teollisuuden energiaverojen korotukset ensi vuodelle.
(HP)
Työmarkkinajärjestöt eivät löytäneet yhteisymmärrystä työurien pidentämistä. Työnantajat haluavat vähentää omia kustannuksiaan vaatimalla ikääntyneiden työttömyysturvan leikkaamista eli lisäpäivien poistamista.
Työelämätyöryhmä sen sijaan pääsi tammikuun lopussa yhteisymmärrykseen keinoista keskimääräisen eläkkeellejäämisiän nostamisesta. Esityksiä muokataan edelleen ja hallitus on pyytänyt ulkopuolista arviota työryhmän ehdotuksista.
Lisäpäivät eli niin sanottu työttömyysputki tarkoittaa sitä, että 58 vuoden ja yhden kuukauden ikäisenä irtisanotulla työntekijällä on 60 vuotta täytettyään oikeus saada ansiopäivärahan 500 päivän enimmäisajan jälkeen kolmen vuoden ajan lisäpäivien päivärahaa ennen eläkkeelle siirtymistään. Yritykset ovat tukeutuneet tähän hyvin laajasti, kun työntekijöitä on irtisanottu.
Nyt Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa poistaa tämän, koska työnantajat rahoittavat valtaosan lisäpäivistä. Poistaminen vähentäisi vuodessa runsaat 100 miljoonaa euroa työnantajien työttömyysturvamenoja.
Mikäli lisäpäivien päivärahamahdollisuus poistuisi, joutuisi irtisanottu ja työttömäksi jäänyt elämään työmarkkinatuella kolme vuotta ennen kuin hän saisi eläkettä.
Työurien pidentämistä pohtineista työryhmistä työelämätyöryhmä eli niin sanottu Ahtelan ryhmä esitti yksimielisenä toimenpidekokonaisuutta. Siihen kuuluu mm. työkyvyn edistämistä, työhyvinvoinnin parantamista, työuran pidentämistä alkupäästä ja työllistymisedellytysten parantamista koko työuran aikana.
Työryhmien pohtiessa työurien pidentymistä on suomalaisten keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä jo noussut. Työurien keston vertailussa Suomi sijoittuu EU-keskitason yläpuolelle, käy ilmi Eläketurvakeskuksen selvityksestä.
Eläkkeellesiirtymisikä on noussut siinä tahdissa, kun vuoden 2005 työeläkeuudistusta suunniteltaessa arvioitiin.
(HP)
Viime syksyn jälkeen irtisanottujen työntekijöiden joukossa on seitsemän varapääluottamusmiestä ja 11 muuta ammattiosaston toimihenkilöä.
Vastaava työehtosihteeri Kauno Koskela Metalliliiton sopimusyksiköstä pitää tilannetta huolestuttavana.
– En muista, että irtisanottujen joukossa olisi aiemmin ollut näin rajusti ammattiyhdistysaktiiveja.
Koskela kertoo, että asia on otettu esille työnantajia edustavan Teknologiateollisuuden kanssa. Samoin liittojen edustajat ovat käyneet työpaikoilla, joissa näitä irtisanomisia on ollut. Työehtosopimus edellyttää, että liittojen edustajat käyvät "ilman aiheetonta viivytystä" selvittämässä luottamushenkilön ja hänen varahenkilönsä asemaan liittyviä ongelmatilanteita.
– Jokainen tapaus on selvityksessä. Metalliliitto haluaa kääntää jokaisen kiven ja selvittää tapaukset.
Koskela myöntää sen, että esimerkiksi ammattiosaston puheenjohtajalla ei ole samanlaista työsuhdeturvaa kuin pääluottamusmiehellä. Asia on kuitenkin monin tavoin periaatteellisesti merkittävä.
– Kyllähän liittojen välisissä sopimusneuvotteluissa on aito henki ollut se, että luottamusmiehen asemaa parannetaan ja vahvistetaan näin myös edellytyksiä paikalliselle sopimiselle.
Vaarana on Koskelan mielestä jatkoa ajatellen se, että koko neuvottelujärjestys alkaa mureta työpaikoilla, joilla ay-aktiiveja irtisanotaan.
– Mistä löytyy aktiiveja ammattiyhdistystoimintaan, jos he ovat ensimmäisten irtisanottujen joukossa?
Viime työehtosopimusneuvotteluissa varapääluottamusmiehen asemaa kohennettiin niin, että työnantajan on irtisanoessaan tai lomauttaessaan varapääluottamusmiehen kyettävä osoittamaan, että se ei johdu luottamustehtävän hoitamisesta.
Syksyn jälkeen irtisanottujen 18 aktiivin joukossa on seitsemän varapääluottamusmiehen lisäksi yksi työsuojeluvaltuutettu, kolme varavaltuutettua, kolme työsuojeluasiamiestä, yksi ammattiosaston puheenjohtaja, yksi osaston sihteeri, yksi työhuonekunnan jäsen ja yksi entinen pääluottamusmies.
Tapauksia on ollut eri puolilta maata, mutta eniten Vaasassa. Metalliteollisuuden ohella tapauksia on ollut autoalalla.
(HP)
Valtio on valmis toimenpiteisiin, joilla telakkateollisuutta autetaan kriisin yli. Niillä pyritään saamaan STX Finland Oy:n Turun telakalle kevään 2010 aikana ensisijaisesti kotimaisiin alushankintoihin perustuvaa tilauskantaa noin 500 miljoonan euron arvosta.
Valtion tukitoimenpiteinä tulisivat kysymykseen laivanrakennuksen innovaatiotuki, kotimaiselle alustilaukselle myönnettävät vienninrahoitusta vastaavat rahoitus- ja takuuehdot ja kotimaisten varustamojen ympäristöystävällisten uudisalusinvestointien kertaluontoinen tuki.
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto pitää linjauksia hyvinä mutta riittämättöminä. Ministerivaliokunnan linjauksilla ei vielä pelasteta kotimaisia työpaikkoja.
Hallituksen pitää Aallon mukaan nyt tehdä nopeasti konkreettisia päätöksiä siitä, millaisia tukia ja toimenpiteitä suomalaisten telakoiden auttamiseksi on tulossa. Pelkät kauniit periaatelinjaukset eivät riitä. Tarvitaan täsmällisiä lukuja ja päätöksiä.
Telakkatuen jakamisen ehtoihin pitää Aallon mukaan liittää ehto siitä, että tuki todella kohdistetaan nimenomaan kotimaisen työllisyyden tukemiseen. Samalla varmistetaan se, että Suomessa säilyy alan osaaminen myös jatkossa.
(HP)
Tehdasteollisuuden toimintaedellytysten ylläpidosta luopuminen olisi suuri virhe. Näin varoittaa tehdasteollisuuden trendeihin perehtynyt asiantuntija Timo Nikinmaa ETLAsta raportissa, jonka Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on julkaissut.
Teollisuuden siirtymistä kehittyviin maihin pidetään luonnollisena ja väistämättömänä kehityksenä, mutta selän kääntämisellä tehdasteollisuudelle olisi vakavia seurauksia.
– Tehdasteollisuuden merkittävä kutistuminen jättäisi maamme tuotantoon ja vientiin aukon, jonka täyttäminen olisi äärimmäisen haastavaa ja kenties mahdotonta. Ainakaan Yhdysvallat ei samassa haasteessa ole onnistunut, Nikinmaa väittää.
Palveluiden merkitys taloudessa on kasvussa, mutta myös tehdasteollisuuden toimintaedellytykset on pidettävä kilpailukykyisinä.
– Teollisuuden tila ei ole toivoton, sillä kehittyvien maiden nykyiset kilpailuedut eivät välttämättä säily pitkällä aikajänteellä. Suomella on myös mahdollisuus parantaa oman teollisuutensa toimintaedellytyksiä, jos niin halutaan.
Keskeisellä sijalla ovat verotusta ja energiaa koskevat ratkaisut, Nikinmaa sanoo ja täsmentää, että yritys- ja pääomaverotus on pidettävä kilpailukykyisinä ja Suomeen tukee rakentaa tarpeeksi uutta ydinvoimakapasiteettia.
(Leena Seretin)
Energiatehokkuuden parantaminen on kansainvälisissä arvioissa todettu tehokkaimmaksi keinoksi vähentää kasvihuonekaasuja eli hidastaa ilmaston muuttumista.
Hallitus asettaa suurimman vastuun säästön toteuttamisesta teollisuudelle, palveluille ja liikenteelle, ei yksityiselle kuluttajalle. Näin linjataan hallituksen helmikuun alussa tehdyssä periaatepäätöksessä energiatehokkuuden edistämistoimista.
Vuosille 2010–2020 ajoittuvilla toimilla yritetään toteuttaa Suomen virallinen ilmasto- ja energiastrategia. Sen mukaan energian loppukulutuksen kasvu on pysäytettävä ja käännettävä laskuun. Tavoitteena on säästää 37 terawattituntia vuoteen 2020 mennessä.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen mukaan suurimmat energiansäästöt arvioidaan voitavan saada aikaiseksi teollisuuden ja palvelujen (13,4 TWh) ja liikenteen alueilla (12,7 TWh).
Kansantaloudellisten arvioiden mukaan energiansäästötoimista aiheutuu vuosikymmenen alussa kustannuksia, mutta myöhemmin toimenpiteet tuovat säästöjä. Myönteiset vaikutukset näkyvät kansantaloudessa aiempia arvioita nopeammin.
Julkista rahoitusta suunnataan muun muassa tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä osaamisen parantamiseen. Veroratkaisuissa painottuu kannustaminen energiansäästöön niin, että teollisuuden toimintaedellytykset kuitenkin turvataan.
Yksittäinen kuluttaja voi Pekkarisen mukaan tulevaisuudessa säästää rahaa ja energiaa asumisessaan nykyistä huomattavasti tarkemmin, koska energiayhtiöille tulee velvoite palautetiedon antamiseen. Ja kodinkoneitten energianuukuus ei ole sekään pääsääntöisesti yksityisen ihmisen vastuulla.
– Velvoitteet kohdistuvat teollisuuteen ja yrityksiin. Niiden on tuotava kauppoihin laitteita, jotka täyttävät normit, Pekkarinen totesi EU:n kiristyvistä laitesäädöksistä.
Ministeri kehui teollisuuden energiatehokkuussopimuksia, joiden käyttöä tullaan jatkamaan. Liikenteen päästöjen vähentämisessä keskeisiä ovat auto-, ajoneuvo- ja polttoaineverot. Autoilta vaaditaan myös koko EU:ssa energiatehokkuusmerkinnät.
(SA)
Uuden yhteistoimintalain sisältö tunnetaan yrityksissä vielä melko heikosti. Muun muassa henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet on käsitelty yt-menettelyssä vain joka toisessa yrityksessä.
Työnantajista 67 prosenttia ja henkilöstöstä 64 prosenttia koki tuntevansa lain vain tyydyttävästi tai välttävästi. Laki ei ole saanut aikaan olennaisia muutoksia yritysten toiminnassa. Näin arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksessa.
(HP)