Työttömyyskassan toimet hakemusruuhkan purkamisessa ovat alkaneet purra. Käsittelyä odottavien hakemusten määrä oli syyskuun lopussa alle 7 000, kun se kesällä oli suurimmillaan yli 16 000.
Käsittelyaikaan toimet ovat toistaiseksi vaikuttaneet hitaammin. Se on vielä noin kolme kuukautta.
Työttömyyskassa seuraa hakemusten käsittelytilanteen kehittymistä ja hakee edelleen keinoja käsittelyaikojen lyhentämiseksi. Yhden päivärahahakemuksen käsittelyyn tarvitaan noin 20 eri työvaihetta sen saavuttua kassalle.
Metallityöväen työttömyyskassa on toiminut kovassa paineessa alkuvuodesta saakka, jolloin lomautettujen ja irtisanottujen määrä alkoi metalliteollisuudessa voimakkaasti kasvaa. Kassa on vastannut hakemusten määrän valtavaan kasvuun muun muassa palkkaamalla vuoden vaihteen jälkeen yli 50 uutta työntekijää ja muokkaamalla työtapojaan.
Käsittelyä odottavia päivärahahakemuksia oli syyskuun viimeisellä viikolla 6 922, joista ensimmäisiä hakemuksia oli 6 114. Käsittelyä odottavien hakemusten määrän pienenemisestä ei voi suoraan laskea, missä ajassa suma on purettu ja käsittelyajat lyhenevät. Tämä johtuu siitä, että kassalle tulevien hakemusten määrä vaihtelee suuresti päivittäin.
(HP)
Kohtuullinen tuotto ilman, että liiallisella riskillä vaarannetaan varallisuutta. Näin tiivistää Metalliliiton talouspäällikkö Kari Sairo liiton sijoitustoiminnan periaatteet.
Metalliliiton sijoitussalkussa on noin 120 miljoonaa, josta kolmannes on kiinteistöissä, kolmannes vuoden sisällä erääntyvissä sijoituksissa ja kolmannes joukkovelkakirjoissa ja osakkeissa.
Sairo korostaa useaan otteeseen sijoitusten hajauttamisen tärkeyttä.
– Finanssikriisi muistutti hajauttamisen merkityksestä sijoitusten turvallisuuden kannalta. Sataprosenttisen turvallista ja varmaa sijoitusta ei ole. Siksi tarvitaan hajautusta. Mielestäni se on nyt aika hyvä.
Metalliliiton sijoituksista valtaosa on suuntautunut kotimaahan, mutta jo riskin hallinnankin takia osa on ulkomaisissa sijoituksissa, Sairo sanoo.
– Sijoitussuunnitelmassa pyritään noudattamaan YK:n eettisen sijoittamisen periaatteita, joissa Kansainvälisen työjärjestö ILO:n arvot ovat keskeisiä asioita.
Sairo myöntää, että kaikkien sijoitusten eettisyyden yksityiskohtainen seuraaminen on vaikeaa, koska sijoituksista on paljon erilaisissa rahastoissa, jotka puolestaan koostuvat useista eri kohteista.
Metalliliitto lähti syyskuussa uusille sijoittamisurille, kun se yhdessä Paperiliiton kanssa osti UPM:ltä 1 588 hehtaaria metsämaata Salon seudulta ja Nummi-Pusulasta. Metalli ja Paperi omistavat alueet puoliksi.
– Perussyy ostolle on finanssikriisi. Haimme lisää turvallista sijoituskohdetta ja metsä on erittäin vakaa. Tuli myös tilaisuus, johon tartuimme. Näin isoja kokonaisuuksia on harvoin kaupan. Muutamaa hehtaaria ei kannata ostaa.
Kokonaisuuteen liittyy hoitosopimus, joten tulevaisuudessakaan talouspäällikkö Sairo ei kuljeskele metsässä arvioimassa myytäväksi kelpaavia puita.
Metalliliiton sijoitustoimintaa ohjaa liittotoimikunnan hyväksymä sijoitussuunnitelma. Siinä määritellään yleisellä tasolla, miten sijoitukset jaetaan erilaisiin kohteisiin ja millaista tuottoa haetaan. Viimeisimmässä suunnitelmassa korostetaan kotimaisia osakesijoituksia.
Liittotoimikunta päättää yli miljoonaan euron sijoituksista, työvaliokunta yli puolen miljoonan, ja sen alle menevistä talouspäällikkö. Liittotoimikunta saa kahdesti vuodessa sijoitusraportin. Sijoituksia seurataan myös neljännesvuosittain tilinpäätösraporteissa.
Viime kädessä sijoitustoiminta tähtää siihen, että ns. lakkokassassa on riittävästi rahaa antamassa selkänojaa neuvotteluille ja tarvittaessa toimille. Sijoitusten tuotoilla katetaan myös tarvittaessa toimintakuluja, jos liittokokouksen linjausta siitä, että jäsenmaksuvaroilla on katettava toimintamenot, ei tilapäisesti pystytä toteuttamaan.
(HP)
Kemianliitto ja Viestintäalan ammattiliitto suunnittelevat yhdistyvänsä ensi vuoden alussa. Liiton nimeksi on tulossa TEAM - Teollisuusalojen ammattiliitto.
Ratkaisevan päätöksen asiasta teki viime viikon perjantaina kokoontunut Kemianliiton valtuusto. Liiton hallitus esitti sille yksimielisesti fuusion toteuttamista vuodenvaihteessa.
Viestintäliiton valtuusto käsittelee asiaa ensi viikon maanantaina. Mikäli hanke etenee, se kutsuu koolle ylimääräisen liittokokouksen marraskuun lopulle päättämään asiasta.
Kemian ja Viestinnän työttömyyskassat ovat allekirjoittaneet jo aiesopimuksen sulautumisesta.
Kahden liiton yhdistymisestä muodostuvaan TEAMiin kuuluisi yli 67 000 jäsentä, joista työsuhteessa olevia on noin 36 000.
Kemia ja Viestintä ryhtyivät puhumaan yhdistymisestä heti kesäkuussa, kun Metalliliitto ylimääräisen liittokokouksen päätöksellä vetäytyi silloisesta TEAM-hankkeesta.
(HP)
Metallityöväen liiton kaivosalan johtoryhmä haluaa painottaa työ- ja elinkeinopoliittista näkökulmaa meneillään olevassa kaivoslain uudistamisessa.
On itsestään selvää, että esimerkiksi luontoarvoja tulee kunnioittaa, mutta samalla tulee huolehtia siitä, että kaivannaisteollisuudella on muihin aloihin nähden tasavertainen asema, johtoryhmä toteaa.
Kaivoslaki ei ole sinällään luonnonsuojelu- tai ympäristölaki vaan luonnonvarojen käyttölaki, jolle tarvitaan ajanmukaiset pelisäännöt. Lisäksi kivi- ja kaivannaisalaan vaikuttavien muidenkin lakien vaikutukset tulee arvioida tarkkaan ennalta, jotta alalle ei tule toimintaa vaikeuttavia seikkoja.
Kaivosklusterin suora taloudellinen vaikutus näkyy paikallisesti muun muassa työllistämisenä ja verokertyminä. Varsinaisten kaivostyöpaikkojen lisäksi kaivos työllistää lähiympäristöään ostamalla esimerkiksi kuljetus- ja huoltopalveluja.
Malmiesiintymät sijaitsevat pääsääntöisesti alueilla, joissa podetaan vaikeata rakenteellista työttömyyttä. Kaivoslain uudistuksessa on otettava alan johtoryhmän huomioon Suomen eri alueiden ja maakuntien kokonaisetu.
Metallin kaivosalan johtoryhmän mukaan kaivoshankkeiden lupien käsittelyaikoja pitää jatkossa lyhentää tuntuvasti, jotta ulkomaiset yritykset eivät lähde pois maastamme.
EY-tuomioistuin on antanut tuomionsa Fujitsu Siemensin jutussa. Tuomio on ensimmäinen, joka koskee joukkovähentämisdirektiivin konsernisäännöstä. Asian käsittely jatkuu korkeimmassa oikeudessa.
Metalliliitto ja kymmenen muuta liittoa ovat jo vuodesta 2001 käyneet oikeutta Fujitsu Siemens Computers Oy:tä vastaan Espoon Kilon tietokonetehtaan ja tuotekehityksen lopettamisasiassa.
Liitot ajavat asiaa yhtiöstä irtisanottujen jäsentensä puolesta. Kyse on siitä, rikottiinko Fujitsu Siemens -konsernissa lopettamiseen liittyen yt-neuvottelusäännöksiä. Korkein oikeus lähetti helmikuussa 2008 asian EY-tuomioistuimelle, jotta saataisiin ratkaisu EU:n asiaan vaikuttavan ns. joukkovähentämisdirektiivin neuvottelumääräysten tulkinnasta erityisesti konsernitilanteessa.
Tuomiossaan 10.9.2009 EY-tuomioistuin katsoi, että yt-neuvotteluihin on ryhdyttävä kun työnantaja (konserneissa käytännössä emoyhtiö) on tehnyt liikkeenjohtopäätöksen, joka pakottaa harkitsemaan tai suunnittelemaan työvoiman joukkoirtisanomista. Konsernissa neuvotteluvelvollisuus kuitenkin edellyttää ensin kyseeseen tulevan tytäryhtiön yksilöintiä.
Neuvottelujen kulusta ja vaikutuksesta EY-tuomioistuin katsoi, että ne on käytävä tytäryhtiössä loppuun asti ennen kuin emoyhtiö voi tehdä liikkeenjohtopäätöksen, jonka välittömänä seurauksena on joukkoirtisanominen. Erikseen tähdennettiin, että tytäryhtiö joutuu vastuuseen tämän säännön rikkomisesta.
EY-tuomioistuimen tuomio on ensimmäinen, joka koskee joukkovähentämisdirektiivin konsernisäännöstä. Tuomion vaikutus ulottuu konserneihin kautta koko EU:n.
Asian käsittely jatkuu korkeimmassa oikeudessa, mikä vienee useampia kuukausia.
Metso Mineralsin viimekeväiset irtisanomiset ja lomautukset eivät riitäkään, vaan yhtiön johto kaavailee yhteensä jopa sadan työntekijän ja toimihenkilön irtisanomista. Uudet koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut on käynnistettiin syyskuussa. Kovimmin henkilöstöleikkaukset tulisivat toteutuessaan koskemaan yhtiön Tampereen tehdasta.
Metso Mineralsin Tampereen tehtaan pääluottamusmies Marko Svärd varoittelee liiasta irtisanomisinnosta talouden nopeisiin käänteisiin ja vuosien 2002–2003 kokemuksiin vedoten.
– Nyt pitäisi olla malttia seurata markkinoiden kehitystä ja välttää hätiköityjä irtisanomispäätöksiä. Markkinat ovat nopealiikkeisiä, eli nousu voi tulla yhtä nopeasti kuin laskukin. Taantuma ei ole pysyvä tila. Jos tyydytään lomautuksiin, on väki saatavissa nopeasti tuotantoon, sanoo Marko Svärd.
Hän muistuttaa seitsemän vuoden takaisista irtisanomisista, joiden kestäessä yhtiön tilauskirjat olivatkin yhtäkkiä täynnä.
– Siinä nikoteltiin pitkään, että miten tuotannosta selvitään. Kapasiteettia ei voitu lisätä nopeasti, toisin kuin lomautustilanteessa.
Svärdin käsityksen mukaan tilausten vähäinen määrä ei johdu mistään yksittäisestä markkina-alueesta, vaan on osa maailmanlaajuista kysynnän lamaa. Varovaiset uutiset nousun merkeistä ovat toistaiseksi vain uutisia.
– Elpyminen ei näy yleensä metalliteollisuuden tilauskannassa eikä ainakaan meillä töiden määrässä, Svärd kommentoi.
Jos pahin vaihtoehto eli irtisanomiset toteutuvat, edessä ovat todennäköisesti vain kovat toimintamallit.
– Minulla ei ole tarkkaa tietoa henkilöstön ikärakenteesta, mutta käsittääkseni eläkevaihtoehdot käytettiin jo keväällä loppuun. Muutamat voivat vielä päästä eläkeputkeen, mutta muilla olisi edessä irtisanominen, Svärd toteaa.
Hannu Oittinen