Pienen yrityksen pääluottamusmies on välillä hankalassa raossa, sanoo Pentti Ruohonen. Paras on luovia niin, ettei joudu omistajan kanssa henkilökohtaisiin hakauksiin.
Väylän avaajana pääluottamusmies Pentti Ruohonen
Työpaikka: Malmi-Steel Oy, Helsinki
Työntekijöitä: 9
Luottamusmiestunnit: Työehtosopimuksen mukaan ei yhtään, käytännössä tarpeen mukaan
Luottamusmiesura: Malmi-Steelillä pääluottamusmiehenä 14 vuotta, edeltävissä yrityksissä luottamusmiehenä 1980-luvun lopusta
Malmi-Steelin valkoinen peltihalli ei sen kummemmin erotu ympäristöstään Tattarisuon hieman nuhjuisella teollisuusalueella Helsingin koillisreunalla. Hallin parkkipaikalle pysäköity musta Porsche Carrera sen sijaan näyttää kuin eksyneen väärään kaupunginosaan. Kuka täällä tuollaisella ajelee?
– Meidän uusi omistaja, selittää Malmi-Steelin pääluottamusmies Pentti Ruohonen.
Viime keväänä Malmi-Steelin ostaneella Timo Halosella on varsin kansainvälinen tausta pienen suurkeittiökalusteita ja muita rosterituotteita valmistavan suomalaisyrityksen isännäksi. Aikaisemmin hän työskenteli 23 vuotta öljy-yhtiö ExxonMobilin eli suomalaisittain Esson palveluksessa, viimeksi Irlannissa maajohtajana.
Se selittääkin sen Porschen. Mutta palataan Ruohoseen ja Malmi-Steeliin.
Ruohonen on pääkaupunkiseudun kasvatteja, ammattikoulunsa hän kävi aikanaan Helsingin Vallilassa. Hän on ollut oikeastaan saman yrityksen leivissä melkein koko työikänsä 1980-luvulta lähtien. Yrityksen nimi on tosin vaihtunut yrityskauppojen myötä RST-Rakenteesta ensin Stalaksi ja sitten Malmi-Steeliksi. Ruohonen irvaileekin, että hänet on aina ”myyty koneiden mukana eteenpäin”. Aiemmin hän teki hiontatöitä, Malmi-Steelillä viimeiset 14 vuotta on kulunut levyseppänä.
Ruohonen ryhtyi luottamusmieheksi jo alle kolmikymppisenä RST-Rakenteen aikoihin.
– Kai sitä halusi vaikuttaa, että edut pysyisivät kunnossa. Työkaverit sanoivat, että olen sen luontoinen, että pitäisi siihen ryhtyä, hän muistelee.
Nykyisen Malmi-Steelin Tattarisuon pajalla on yhdeksän metallityöntekijää. Työehtosopimuksen mukaan luottamusmiestuntien ja -korvauksen alaraja on kymmenen työntekijää.
– Näin pienessä firmassa luottamusmieshommiin ei hirveätä hinkua ihmisillä olekaan, kun ei mitään etuja ole. Eivät nämä ole kovin haluttuja hommia senkään takia, kun vastapuolena on omistaja itse. Paljon mukavampaahan on olla luottamusmiehenä isommissa firmoissa.
Ruohosen mukaan isännän valta tuntuu aina kovempana pienessä yrityksessä. Silloin luottamusmiehellä täytyykin olla erityisen paljon psykologista silmää. Ei saa joutua sellaisiin hakauksiin, jotka henkilöityvät, hän sanoo. Aina täytyy harkita, miten asiat esittää. Se ei ole helppoa, ja siihen kuluu aikaa.
Edellisen omistajan kanssa sai vääntää ihan kaikesta, Ruohonen kertoo. Alkuun käytiin keskustelua siitäkin, voidaanko työntekijöiden Metalliliiton jäsenmaksut periä automaattisesti palkanlaskennan yhteydessä. Samoin palkoista, haalareista, turvakengistä ja muistakin perusasioista on joutunut neuvottelemaan.
– Hiljalleen, asia kerrallaan. Ei kai maailmaa koskaan valmiiksi saa, Ruohonen pohtii.
– Täytyy olla rauhallinen luonne, ei voi ensimmäisestä asiasta suuttua. Kaikenlaisten ihmisten kanssa on tultava toimeen.
Ruohosen mielestä Metalliliitto hoitaa tehtävänsä pienen työpaikan näkökulmasta perusasioissa ihan hyvin.
– Mutta esimerkiksi työpaikkakohtaisen palkkaerän neuvottelut eivät ole olleet täällä mitään herkkua. Ne ovatkin jääneet meillä jakamatta, hän kertoo.
– Jos on ahne isäntä, niin miksi se neuvottelisi? Eihän sen tarvitse päästä siitä sopimukseen. Samoin pienessä porukassa on kauhean vaikea ruveta jakamaan sitä niin, että joku jää ilman. Se menee äkkiä älyttömän epäreiluksi.
Vääntö uudesta teknologiateollisuuden työehtosopimuksesta jatkuu lähiviikkoina. Ruohonen toivoo, että työpaikkakohtaiset erät unohdettaisiin huonona kokeiluna.
– On ollut alusta alkaen hassua, että työpaikkakohtaisen erän ajatuksena olisi korjata palkkavääristymiä. Isännällähän on koska tahansa oikeus korjata palkkavääristymiä ihan ilman tällaisiakin. Jos jollakin on liian pieni palkka, senhän voi nostaa milloin vaan!
Palkoista sovittaessa Ruohosen mielestä taulukkopalkkoja pitäisi aina nostaa yleiskorotuksia enemmän, jotta taulukkopalkoilla töitä tekemään joutuvat tulisivat palkallaan toimeen.
Ruohonen toivoo myös luottamusmiesten työsuhdeturvan parantamista.
– Pitäisi olla niin, että ennen kuin luottamusmiehen saa erottaa, siitä pitäisi olla oikeuden päätös.
– Nykyään se menee niin, että jos luottamusmies oikein vastahankaan joutuu, niin kyllähän ne pistävät ulos. Ja nämä ovat niin pienet kuviot, että ainakin saman alan firmat tuntevat sen kaverin, ja uuden työn saanti voi olla vaikeaa.
Metallialaa piinaavasta lamasta huolimatta Malmi-Steelillä menee hyvin – ainakin vielä. Ruohosen mukaan yritys teki viime vuonna parhaan tuloksensa koskaan.
– Meillä lamat näkyvät vähän jäljessä: nyt rakennettavat ja remontoitavat kohteet rakennetaan kuitenkin loppuun. Sitten kun uusi nousu alkaa, kestää pitkään ennen kuin meidän tuotteitamme kysytään. Ensi talvena nähdään kunnolla, miten lama meille vaikuttaa.
Ruohonen toivoo, että Malmi-Steelin tulevia haasteita päin mentäisiin aiempaa neuvottelevammassa hengessä.
– Ainakin toistaiseksi on ollut ihan hyvä alku. Uusi omistaja osaa neuvotella ihan eri tavalla, kun hän on tehnyt sitä työkseen. Saa nähdä miten käy. Eihän me voida kuin tehdä työmme ja toivoa, että se riittää.