Aika näyttää korealaisten aikeet

Aker Yardsin osakekauppa ei tuone nopeita muutoksia Suomen telakoille. Pidemmällä aikavälillä vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, sanovat suomalaistelakoiden luottamusmiehet ja telakkateollisuuden asiantuntijat.

Eteläkorealainen STX Shipbuilding osti yllättäen lokakuun lopussa vajaat 40 prosenttia telakkayhtiö Aker Yardsin osakkeista. Siivu on sama, minkä norjalaismiljardööri Kjell Inge Røkke myi sijoitusyhtiöille viime keväänä. STX saa omistusosuudellaan käytännössä täyden määräysvallan yhtiössä.

Välillisesti suomalaistelakoiden omistus kiertää osittain takaisin Norjaan, koska toinen upporikas norjalainen laivanvarustaja John Fredriksen omistaa kahdeksan prosenttia STX:stä.

Etelä-Korea on maailman johtaja telakkamaa, ja tätä ennen pitkälti rahtilaivoihin keskittynyt STX on Etelä-Korean seitsemänneksi suurin telakkayhtiö. Aker Yards on Euroopan suurin telakkayhtiö, jolla on 18 telakkaa kahdeksassa eri maassa.

Metalliliiton telakkateollisuutta seuraava tutkija Ville Kopra arvioi, että korealaiset hakevat jalansijaa risteilijöiden ja muiden korkeamman jalostusarvon telakkatuotteiden markkinoilla.

— Korealaiset haluavat siirtyä pois bulkista, ja heillä onkin siihen kaikki edellytykset.

Kopra ei kuitenkaan ole huolissaan suomalaisen telakkateollisuuden tulevaisuudesta, ainakaan lyhyellä aikavälillä.

— Suomalainen telakkateollisuus perustuu pitkiin alihankintaketjuihin ja korkean teknologian yritysten verkostoihin. Niitä on vaikea noin vain kopioida ja siirtää muualle.

Turun telakan pääluottamusmies Jari Aalto ei myöskään koe uhkaavana STX:n tuloa uudeksi isännäksi.

— Ainakin se on teollinen toimija, ja on ilmoittanut haluavansa olla pitkäaikainen omistaja. Jos tuotanto sujuu hyvin, ei heillä pitäisi olla mitään syytä puuttua siihen.

Lähivuosina Turussa tullaan rakentamaan muun muassa kaksi maailman suurinta Genesis-luokan risteilijää, jotka työllistävät 2010 syksyyn asti.

Rauman telakan pääluottamusmies Raimo Virtanen kertoo, että aluksi tieto korealaisomistajasta hämmensi, mutta usko palautui nopeasti.

— Tulevaisuus on meistä itsestä kiinni, että teemme tarpeeksi hyvää tulosta, Virtanen sanoo. Raumalla toistaiseksi työn alla olevat kolme laivaa antavat töitä kevääseen 2009 asti.

STX:n tulo tuo eniten epävarmuutta Helsingin telakalle. STX:llä on ennestään rutkasti tuotantoa autolautoissa ja rahtilaivoissa, joita Helsingissä nykyään rakennetaan.

— Jos rakennuspaikat asetetaan vastakkain hintakilpailussa, häviämme korealaisille, pääluottamusmies Mikko Mielonen tietää. Hänen mukaansa myös Akerin muutaman vuoden takainen päätös lakkauttaa lohkotuotanto Helsingissä rampauttaa telakan kilpailukykyä.

Helsingissä on tekeillä neljä alusta, jotka työllistävät vain ensi vuoden loppupuolelle asti. Sen jälkeen on joka tapauksessa edessä lomautuksia, ellei sitten Turun ja Rauman veto työllistä osaa helsinkiläisistä. Epävarmuutta Helsingissä tuottaa myös telakan tontin vuokrasopimus, joka on katkolla seuraavan kerran 2012.

Jos muuta varmaa ei ole, niin ainakin se, että telakoiden nimi vaihtuu. Aker Yardsin uusi nimi on määrä julkaista ensi vuoden vapuksi.

(A-MK)

Sopimukset metsäteollisuuteen ja energia-alalle

Metalliliiton liittotoimikunta on hyväksynyt neuvottelutulokset uusiksi työehtosopimuksiksi energiateollisuuteen ja metsäteollisuuden korjaamoihin.

Energia-alan palkkoja korotetaan 1.10.2007 55 senttiä, kuitenkin vähintään 4,5 prosenttia. Kuukausipalkkoja korotetaan 96 euroa, vähintään 4,5 prosenttia. Yrityskohtainen erä on 0,5 prosenttia.

1.3.2008 on yleiskorotus 2,2 prosenttia ja yrityskohtainen erä 0,7 prosenttia. 1.10.2008 palkkoja korotetaan 0,8 prosentin yrityskohtaisella erällä.

Vuonna 2009 korotetaan palkkoja 1.10. 2,9 prosentilla.

Energia-alalla Metalliliiton jäsenet työskentelevät voimalaitosten rakennus-, korjaus- ja huoltotehtävissä. Jäseniä alalla on neljässä ammattiosastossa noin 280.

Alalla noudatetaan Metallityöväen Liiton ja Energiateollisuus ry:n välistä työehtosopimusta. Sopimuksen määräyksiä sovelletaan Energiateollisuus ry:n sähkön ja lämmön hankintaa, myyntiä, tuotantoa ja siirtoa, verkoston rakentamista ja em. laitosten kunnossapitoa harjoittavien jäsenyritysten ja näihin liittyvillä aloilla toimivien jäsenyritysten ja Metalliliiton jäsenten välisiin työsuhteisiin.

Mekaanisen metsäteollisuuden palkkoja korotetaan 16.10.2007 alkaen 3,1 prosentin yleiskorotuksella ja 1.12.2007 alkaen 0,7 prosentin yrityskohtaisella erällä.

1.10.2008 alkaen palkkoja korotetaan 3,8 prosenttia siten, että yrityskohtainen erä on 0,9 prosenttia ja yleiskorotus 2,9 prosenttia. Sopimus on voimassa 30.9.2009 saakka.

Metallin luottamusmiesten asemaa parannettiin tuntuvasti erillissopimuksella mekaanisessa metsäteollisuudessa. Metalliliiton edustaja on myös mukana työehtosopimuksessa sovituissa työryhmissä.

Mekaanisen metsäteollisuuden korjaamotyöntekijät ovat Metalliliiton jäseniä. He työskentelevät mm. sahojen ja vaneritehtaiden huolto-osastoilla huolto- ja korjaustehtävissä. Jäseniä alalla on kuudessa ammattiosastossa noin 430.

Heihin noudatetaan työehtosopimusta, jonka pääsopijoina ovat Puu- ja erityisalojen liitto ja työnantajien Metsäteollisuus ry. Metalliliitto allekirjoittaa sopimuksen huolto-osastojen työntekijöitä koskien.

(HP)

Kasvu jatkuu teknologiateollisuudessa

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto kasvoi Suomessa tammi-heinäkuussa runsaat 10 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tilauskehitys ennakoi liikevaihdon kasvua myös loppuvuodelle. Henkilöstön määrä on lisääntynyt Suomessa 8 000:lla, todetaan Teknologiateollisuuden tuoreessa suhdannekatsauksessa.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden sekä kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavalla ajanjaksolla. Tämän vuoden huhti-kesäkuusta tilausten arvo väheni 14 prosenttia, mikä johtui kone- ja metallituoteteollisuuden tilausten vähenemisestä.

Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 17 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan ja kolme prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa.

Metallien jalostusyritysten liikevaihto oli alkuvuonna 28 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Kasvu johtuu viimevuotista korkeammasta hintatasosta. Tietotekniikka-alan yritysten liikevaihto kasvoi lähes kymmenen prosenttia.

Äänestä paremman työelämän puolesta

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoima Veto-ohjelma on käynnistänyt neuvoa-antavan kansanäänestyksen paremman työelämän puolesta. Tarkoituksena on saada koottua 100 000 kansalaisen mielipiteet, siitä miten työelämän vetovoimaisuutta voidaan kehittää.

Mielipiteitä kerätään Veto-ohjelman kampanjasivustossa www.klinikka.fi marraskuun puoli väliin saakka.

Kansanäänestykseen kuuluu kaksitoista väitettä, joissa kaikissa kaksi vaihtoehtoa. Esimerkkejä väittämistä: Jos työpaikalla on huono ilmapiiri, voi joskus jäädäkin "sairauslomalle", Työajalla ei käydä tupakalla, Työkykyä pitää kohentaa kuntoutuksella.

Veto-ohjelma eli ohjelma vetovoimaiseen työelämään on alkanut vuonna 2003. Ohjelma päättyy tämän vuoden lopussa. Ohjelman tavoitteena on muun muassa se, että työelämässä pysytään 2–3 vuotta nykyistä kauemmin, sairauksien aiheuttamat poissaolot kääntyvät laskuun, työtapaturmien taajuus ja ammattitautien syntyminen vähenevät, työikäisten tupakointi ja alkoholinkulutus kääntyvät laskuun ja että työelämään tulo aikaistuu.

Ahjo 21 / 8.11.2007