Suoria toimintamalleja ei voi opettaa

Tuorila kuitenkin korostaa, että opiskelijan on osattava itse ottaa tarvittava tieto irti koulutuksesta. Suoria toimintamalleja ei Tuorilan mielestä voi edes opettaa.

  Helkama Forste Oy on Pohjoismaiden johtava kodinkoneita ja ammattikäyttöön tarkoitettuja kylmälaitteita valmistava yritys Forssassa. Tehtaalla työskentelee vakituisesti 149 henkilöä, mutta kun kausivaihtelu otetaan huomioon, työntekijämäärä on keskimäärin 235.

 Janne Tuorila on tuore pääluottamusmies talossa, sillä hänet valittiin ilman vaaleja viime vuoden joulukuussa. Johdon taholta annettiin ymmärtää, että kokopäivätoiminen luottamustehtäväkin olisi ollut mahdollinen, mutta hän halusi itse pitää kiinni myös arkityöstään.

 – Koetan hoitaa pääluoton homman puolipäiväisenä ja käytän tarvittaessa siihen enemmän aikaa, Tuorila selittää.

 Tuorila pitää luottamustehtävänsä kannalta tärkeänä sitä, että hän saa kenttätason tietoa joka päivä. Hän on työskennellyt viimeisimmät vuodet korvaajana. Korvatessaan poissaoloja eri puolilla tehdasta hän on saanut hyvän käsityksen niin työtehtävien sisällöstä kuin ajankohtaisista ongelmistakin useimmissa työpisteissä.

 – Täytyy oikeasti tietää, mitä ne työmiehet siellä tekevät, ennen kuin heidän puolestaan pystyy toimimaan.

 Tuorila on kouluttanut itseään ahkerasti Murikka-opiston kursseilla. Hän on käynyt sekä luottamusmiehen peruskurssin että jatkokurssin. Viime keväänä hän kävi Murikassa myös Tulosta ja palkkaa -kurssin. Haastatteluhetkellä paperit olivat vetämässä yritystalouden kurssille.

 – Luottamusmiehen pitää ymmärtää niistä asioista, joista hän puhuu. Olen saanut Murikan kursseilta käyttökelpoista tietoa, jota olen voinut soveltaa työssäni. Suoria toimintamalleja ei voikaan opettaa, koska talot ja niiden toimintatavat ovat niin erilaisia.

 – Olen pitänyt hyvin tärkeänä myös tutustumista muihin luottamusmiehiin. Opiskelijat saavat koulutuksen aikana toistensa kanssa jutellessaan kokemukseen perustuvaa arvokasta ja käytännönläheistä tietoa, jota voi hyödyntää omallakin työpaikalla.

Enemmän tietoa, vähemmän huhuja            

Helkama Forste Oy:n johto on suhtautunut myönteisesti pääluottamusmiehensä kouluttautumiseen. Teknisen johtajan Pekka Makkosen mielestä tehtävän hoitaminen hyvin edellyttääkin koulutusta. Hän korostaa sitä, että myös työnantajan edustajien on hankittava aktiivisesti tietoa pysyäkseen ajan hermolla.

 – Molemmat osapuolet tarvitsevat tietoa työmarkkinamekanismeista, liittojen välisestä yhteistyöstä ja yleensäkin pelisäännöistä. Sen jälkeen on paljon vakaampi pohja keskustella ja sopia asioita.

 – Silloin ei tarvitse myöskään kaivaa sitä vihreää kirjaa esiin kovin usein, Makkonen toteaa.

 Makkosen mukaan vuoropuhelu pääluottamusmiehen kanssa on parhaimmillaan päivittäistä. Kun hän toimi aiemmin vielä tehdaspäällikkönä, yhteydenpito oli tiiviimpää.

 – Monien pienten arkisten päätösten takia ei ole syytä järjestää virallisia palavereita, vaan asiat hoituvat keskinäisellä keskustelulla.

 Makkonen on ollut mielissään uuden pääluottamusmiehen osoittamasta aloitteellisuudesta. Johtoryhmään kuuluva Tuorila on tuonut mukanaan uutta ajattelua ja erilaisia näkökulmia asioihin. Makkonen korostaa, että talon toimintatapoihin on kuulunut avoin tiedottaminen myös yhtiön taloudesta.

 – Sisäinen tiedottaminen on tosin viime aikoina jäänyt talossa toteutettujen muutosten jalkoihin. Johtoryhmää on uudistettu ja monet johtotason henkilöt ovat vaihtuneet aina toimitusjohtajasta lähtien.

 – Faktatietoa tarvitaankin, koska tällä hetkellä työntekijöiden keskuudessa pyörii paljon huhupuheita, Tuorila muistuttaa.

 – Mitä enemmän tiedottaa, sitä vähemmän on huhuja, Makkonen myöntää.

  Makkosen mielestä sisäisen tiedottamisen käytäntöjen ja kanavien tulisi olla selkeitä ja johdonmukaisia. Kaikki se johdolla oleva tieto, mikä vaikuttaa tehtaan jokapäiväiseen arkeen, olisi syytä saattaa mahdollisimman nopeasti ja muuttumattomana henkilökunnan tietoon. Talossa kehitelläänkin parhaillaan sähköisen tiedottamisen keinoja perinteisten tiedotustapojen rinnalle.

Ihmissuhdetaidot ovat tärkeitä

Janne Tuorilan ensimmäiset kuukaudet pääluottamusmiehenä ovat olleet monella tavalla paikan hakemista. Kun henkilöt ovat yhtiön johdossa vaihtuneet, on heihin täytynyt solmia suhteita ja opetella heidän kanssaan yhteistä kieltä. Siinä Murikassa hankitut tiedot esimerkiksi neuvottelutekniikasta ovat auttaneet.

 Tuorilasta tuntuu, että ”vihreä” pääluottamusmies joutuu turhan usein hakemaan paikkansa kriisien kautta, kun työnantajan edustaja haluaa mitata hänen uskottavuuttaan ja painoarvoaan.

 – Olen joutunut pari kertaa tiukkaan sananvaihtoon. Joskus on käynyt myös niin, että konsernin operatiivinen johto on muuttanut tehtaan johtoryhmän päätöstä, Tuorila kertoo tähänastisista vaikeimmista hetkistään.

 Arjen tiukoissa tilanteissa huomaa kaipaavansa myös enemmän ihmissuhdetaitoja.

 – Pitäisi osata lukea ihmisiä niin, että tietäisi, milloin neuvotteluosapuoli on sellaisessa mielentilassa, että on parempi luovuttaa tai keskeyttää. Tällainen ihmistuntemus todennäköisesti hankitaan vain kokemuksen kautta, Tuorila aprikoi.

 Neuvottelutaitoja tarvitaan toki myös työntekijöiden kanssa toimiessa. Työntekijät ovat ymmärtäneet, että alan kannattavuusongelmat pitävät heidän työpaikkojaan veitsenterällä. Työvoimakustannukset tuotetta kohti on saatava alhaisemmiksi. Toinen ajankohtainen ongelma on sairauspoissaolojen lisääntyminen.

 – Meillä on tuotannossa hurjat tavoitemäärät. Tuloksia revitään nyt työntekijöiden selkänahasta. Olen puhunut työn toisenlaisesta jakamisesta. Myös laitteiden uusimisen ja automaation lisäämisen kautta parannetaan jaksamista samalla kun tuotantokustannukset laskevat.

 Tuorila näkee sairauspoissaolojen vähentämiseen vielä yhden keinon, johon suhtaudutaan sekä työntekijöiden että johdon keskuudessa eri syistä epäröiden: monitaitoisuuden lisääminen. Monet työntekijöistä haluavat pitää kiinni yhden työtehtävän hallitsemisesta pelätessään työpaikkansa puolesta.

 – Toisaalta meidän palkkausjärjestelmämme ei korvaa laajentunutta osaamista riittävästi. Olen itse nähnyt, kuinka paljon työn mielekkyyttä lisää se, että työtehtävät ovat vaihtelevia. Monitaitoisuuden vaikuttavuutta palkkaan tutkitaan meillä tällä hetkellä, mutta ei vielä niin suurella tahdolla kuin itse haluaisin.

Teksti Markku Tasala

Ahjo 16 / 30.8.2007