Työnantajalle tuomio työturvallisuusrikoksesta

Lahtelaisen yrityksen toimitusjohtaja ja työnjohtaja tuomittiin työturvallisuusrikoksesta, vammantuottamuksesta sekä työturvallisuusrikoksesta sakkoihin Lahden käräjäoikeudessa.

Toimitusjohtaja tuomittiin lisäksi työsuojelutietojen ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä, koska hän ei ollut ilmoittanut tapaturmasta työsuojeluviranomaisille. Yritys tuomittiin lisäksi yhteisösakkoon.

Toimitusjohtaja sai sakkoja lähes 9 000 euroa ja työnjohtaja yli 800 euroa. Yhteisösakon määrä on 2 000 euroa. Yritys tuomittiin maksamaan vahingonkorvauksia kivusta, pysyvästä viasta ja kosmeettisesta haitasta yli 10 300 euroa. Lisäksi yritys joutuu korvaamaan työntekijän yli 4 700 euron oikeudenkäyntikulut. Tapaturma sattui syksyllä 2005.

Pari viikkoa aiemmin yrityksen palvelukseen tullut työntekijä joutui tapaturmaan työskennellessään epäkeskopuristimella. Työntekijä oli itse asettanut koneen toimimaan jalkapuristimella. Kun hän korjasi työkappaleen asentoa kädellään, astui hän jalkapolkimen päälle. Puristin teki työliikkeen ja työntekijän sormet jäivät väliin. Hänen kolme sormeaan amputoituivat.

Käräjäoikeus katsoi, että puristimen toimintatavan valintaa ei ollut estetty. Ohjausyksikön avain oli jätetty lukkoon, jolloin puristimen hallintatavan pystyi muuttamaan jalkapolkimelle, vaikka työssä olisi tullut käyttää kahden käden laukaisutoimintaa.

Oikeuden mukaan työnantaja ei ollut varmistunut siitä, että uusi työntekijä oli saanut riittävän koulutuksen ja opastuksen koneen käytöstä ja työturvallisuusriskeistä. Myöskään työturvallisuusmääräysten noudattamista ei valvottu.

Työturvallisuusrikkomus syntyi siitä, että puristimen vuosittainen tarkastus oli jäänyt 2004 tekemättä.

Työntekijän oma tuottamus katsottiin oikeudessa sakkorangaistuksia alentavaksi tekijäksi. Asian käsittely jatkuu Kouvolan hovioikeudessa.

(HP)

Elcoteq sulkee Lohjan tehtaansa

Elcoteq lopettaa Lohjalla toimivan tehtaansa ja samalla tuotannon Suomessa lukuun ottamatta pientä tuotantoyksikköä Salossa. Lohjan tehtaalla menettää työpaikkansa vajaat 200 työntekijää. Salon yksikköön jää noin 40 työntekijää.

Pääluottamusmies Jari Lepola-Kaunismäen mukaan työntekijöiden mielialat ovat synkät, vaikka tehtaan sulkeminen oli tiedossa yt-neuvottelujen alkamisesta lähtien.

— Kaikki odottavat vain, että loppu tulee. Irtisanomislaput on jo jaettu.

Lepola-Kaunismäki sanoo, ettei hän olisi halunnut tällaista lopetusta, vaan kunniallisen lopun. Hän moittii työantajaa arvostuksen puutteesta. Siitä on osoituksena mm. liian pienen sitouttamispalkkion tarjoaminen työntekijöille.

Työntekijät olisivat halunneet saada kunnon korvauksen siitä, että he pysyisivät Elcoteqin palveluksessa elokuun loppuun, jolloin tehdas suljetaan. Mutta näin ei käynyt.

Elcoteqin työntekijät ovat nyt alkaneet uusien työpaikkojen etsinnän. Muutama on jo lähtenyt ja myös ulkopuolisilta yrityksiltä on tullut elcoteqiläisille työpaikkatarjouksia. Lepola-Kaunismäki uskoo tahdin tästä vielä kiihtyvän. Yksi ongelma on ollut tarjolla olleiden työpaikkojen alhainen palkkataso.

— Palkalla pitäisi kuitenkin pystyä elämään, Lepola-Kaunismäki sanoo.

Elcoteqin naisvaltainen työntekijäjoukko on suhteellisen nuorta, keski-ikä on reilusti alle 40 vuotta.

Toukokuun loppupuolella Lohjalla järjestetään Työstä työhön -tori, jossa kaupunki pyrkii hakemaan Lohjalle työtekijöitä tarvitsevia yrityksiä.

— Toivottavasti se vetää työnantaja paikalle, Lepola-Kaunismäki sanoo.

Elcoteq aloitti tuotannon Suomessa vuonna 1991. Lopetettavan Lohjan tehtaan tuotanto siirretään Viroon ja Kiinaa. Elcoteq työllistää maailmanlaajuisesti noin 23 000 ihmistä, Suomessa ensi syksystä lähtien enää runsaat 300 ihmistä.

(LA-L)

SAK käynnisti tulevaisuushankkeen

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK käynnistää Tulevaisuushankkeen. Sen lopputuloksena uudistettaneen myös järjestön periaateohjelma. Päätöksen hankkeen käynnistämisestä teki 100-vuotisjuhlien yhteydessä kokoontunut SAK:n valtuusto.

Vastauksia moniin tulevaisuuden työelämään liittyviin kysymyksiin haetaan laajalla rintamalla. Tulevaisuushankkeessa keskustelua viritetään muun muassa SAK:n jäsenliitoissa, paikallisjärjestöissä ja työpaikoilla. Työn taustalla käytetään myös tutkijoita ja muita asiantuntijoita. Erityisesti nuoret halutaan pitää tulevaisuudesta keskusteltaessa aktiivisesti mukana.

— Yksilöllisiä ratkaisuja kaivataan yhä enemmän, mutta missä rajoissa voimme luopua yhteisistä lakien tai työehtosopimusten puitteista? Mikä on vapautta ja mikä on vapaudeksi naamioitua epävarmuutta? Onko valinnan vapaus ristiriidassa globaalin vastuun kanssa, SAK:n kehittämisjohtaja Eija Hietanen pohdiskeli esitellessään hanketta.

— Nyt lähdemme rakentamaan uusia unelmia, tavoitteenamme laaja, yhteinen, avoin ja läpinäkyvä hanke, jossa SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen arvopohja, voima, yhteisyys ja uudistuskykyisyys vahvistuvat, Hietanen sanoi.

Turussa paneudutaan maahanmuuton haasteisiin

Turun alueella on aloitettu Meitä on moneksi -projekti, jonka tarkoituksena on jakaa monikulttuurisuustietoutta yrityksille. Yritysten työnjohtajia, luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja sekä yritysten johtoa valmennetaan koulutuksin ja tietoiskuin työperäisen maahanmuuton haasteisiin.

Projektin tarkoituksena on lisätä yritysten kykyä vastaanottaa muista kulttuureista tulevia työntekijöitä ja auttaa suotuisan asenneilmapiirin muodostumista työpaikoilla, jotka työllistävät maahanmuuttajia tai jotka harkitsevat työntekijöiden palkkaamista ulkomailta.

Myös alueella jo asuvien maahanmuuttajien työpanos ja resurssit halutaan ottaa käyttöön.

Projektissa selvitetään myös työperäisen maahanmuuton ja Suomessa jo pysyvästi asuvien työssäkäyvien maahanmuuttajien tarvitsemia tukitoimenpiteitä, jotta he pystyvät paremmin sopeutumaan suomalaiseen työelämäkulttuuriin.

Projektista vastaa Turun Aikuiskoulutuskeskus ja sen yhteistyökumppaneina on SAK, EK sekä monikulttuurisuusyhdistykset Sondip ry, Inlanders ry sekä Varsinais-Suomen Virokeskus ry.

SAK innostaa palkansaajia työeläkeyhtiöiden yhtiökokouksiin

SAK:ssa toivotaan, että työntekijät nykyistä innokkaammin osallistuisivat työeläkeyhtiöiden yhtiökokouksiin. Työeläkeyhtiöihin on kerätty mittavat työeläkevarat, joiden kartuttamiseen palkansaajat osallistuvat.

– Yhtiökokoukseen osallistuminen on yksi tapa saada tietoa ja valvoa, että eläkevaroja hoidetaan hyvin. Kokouksissa on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä, sanoo lakimies Janne Metsämäki SAK:sta.

Työeläkeyhtiöiden yhtiökokouksiin on jo useamman vuoden ajan voitu valita myös vakuutettujen eli palkansaajien edustajia. Tämän vuoden alusta lainsäädäntöä muutettiin siten, että vakuutettuja voi yhtiökokouksessa edustaa myös asiamies, esimerkiksi ammattiliiton toimitsija, valtakirjalla. Luontevasti asiamieheksi sopii myös eläkeyhtiön hallintoneuvoston SAK:lainen jäsen.

Vakuutettujen edustaja valitaan yt-menettelyssä työpaikalla. Työnantajat, jotka myös maksavat työeläkemaksuja, lähettävät oman edustajansa yhtiökokouksiin. Samasta yrityksestä kokoukseen voi siis osallistua sekä työntekijöiden että työnantajien edustaja. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiön tilinpäätös ja toimintakertomus, josta selviää myös yhtiön harjoittama sijoitustoiminta.

Suomalainen työeläketurva, joka on merkittävä osa lakisääteistä sosiaaliturvaa, hoidetaan valtaosin eläkeyhtiöiden kautta. Siksi on myös periaatteellisesti tärkeää että palkansaajat osallistuvat työeläkeyhtiöiden hallintoon, Metsämäki korostaa.

Pirjo Pajunen

Ahjo 9 / 26.4.2007