SAK on duunarin ystävä
Vaikuttaja
Matias Pukkilalle Ala-Härmästä SAK merkitsee yhteiskunnallista vaikuttajaa ja ay-liikkeen ydintä. Maaseutukone Oy:n pääluottamusmies Pukkila toivoo satavuotiaan keskusjärjestön keskittyvän vuokratyövoiman kitkemiseen.
— Vuokratyöntekijöiden pitäisi olla väliaikaistyövoimaa, mutta nykyään vuokratyöntekijöitä käytetään varsinaisten työntekijöiden rinnalla ”normaalina” työväkenä. Vuokratyön pelisäännöt täytyy selkiyttää, Pukkila sanoo.
SAK:ta on moitittu liian poliittiseksi. Pukkilaa poliittisuus ei häiritse.
— Asiat eivät mene eteenpäin ilman poliittista vaikuttamista. Emme me voi ay-liikkeenä olla politiikan ulkopuolella.
— SAK:n vahvuus on sen suuruudessa ja toimivuudessa. SAK on tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja palkansaajien pääjärjestö.
Jotkut manaavat ay-liikkeen auringonlaskun liikkeeksi. Pukkila on toista mieltä.
— SAK:ta tarvitaan seuraavat sata vuotta. Päivä päivältä yhä enemmän ja vahvemmin.
Taistelija
Jukka-Pekka Matintupa Vaasasta arvioi, ettei SAK:n vahvuutta uhkaa mikään niin kauan kuin järjestäytymisaste on korkea.
— Ja korkeana se pysyykin, sillä työelämän murroksessa palkansaaja tarvitsee ay-liikkeen tukea ja turvaa, Nord Automationin pääluottamusmies, koneistaja Matintupa vakuuttaa.
SAK:n heikkous on Matintuvan mielestä aluetoiminnan hauraus.
— Ihmiset alueilla kokevat SAK:n valtakunnalliseksi vaikuttajaksi. Vain asiaan perehtyneet tietävät, että ay-liikkeellä on vaikutusvaltaa myös alueellisessa ja maakunnallisessa päätöksenteossa. Tämä ulottuvuus pitäisi saada kaikkien jäsenten tietoon, Matintupa sanoo.
Rajariidat liittojen välillä eivät ole nakertaneet SAK:n yhtenäisyyttä.
— SAK on kaikissa keskeisissä asioissa yhtenäinen, vaikka kattilassa porisee eli liitot nahistelevat rajoistaan. Ei se kuitenkaan vaikuta edunvalvontaan, eikä jäsenistö tunnista rajariitelyä. Se on enemmänkin liittojen johdon kuhinaa.
Matintuvan mielestä nykyistä suuremmat liittokokonaisuudet ovat jatkossa välttämättömyys, kun työelämä muuttuu ja sopimusrajat liukuvat.
SAK:n suurin saavutus on Matintuvan mielestä neuvottelu- ja sopimusoikeus, johon kaikki saavutetut työsuhteen edut pohjautuvat.
— Sopimusoikeus on sadan vuoden päästäkin arvossaan, mutta sitä joudutaan matkan varrella puolustamaan.
Entä SAK:n tulevaisuus?
— SAK on voimissaan vielä sadan vuoden päästäkin. Tarve palkansaajien yhteistyöhön on jatkossa suurempaa kuin tähän saakka, kun pätkätyöt ja vuokratyö valtaavat työmarkkinoita. Ay-liikkeen täytyy löytää toimintatavat ja aseet, joilla uusiin haasteisiin vastataan.
Puolustaja
Powernetin elektroniikkatyöntekijä Maire Tiihonen Äänekoskelta pitää satavuotiasta SAK:ta työntekijöiden tukena ja turvana.
Taantuuko ay-liike?
— Ei suinkaan, mutta muutoksen paikka sillä on edessä, kun maailma ja elämänmeno muuttuvat. Suuren ja mahtavan SAK:n heikkous on ehkä siinä, että se ei pysty muuttumaan riittävän ripeästi. Iso laiva kääntyy hitaasti, Tiihonen arvioi.
— Vahvuus puolestaan on suuruudessa ja porukan voimassa. Keskinäisessä solidaarisuudessa olisi parantamisen varaa. Solidaarisuutta ei saa hukata muutoksen myllerryksessä.
Iso Metalliliitto ja kenties tuleva teollisuusliittokin tarvitsevat Tiihosen mukaan SAK:ta.
— Palkansaajien on puhallettava yhteen hiileen.
Ay-liikkeen saavutuksia pidetään itsestään selvyyksinä, mitä ne Tiihosen mukaan eivät suinkaan ole.
— Kaikki edut ovat uhattuina koko ajan. Minun työpaikallani käydään jatkuvaa jupinaa joustavasta työajasta. Puhutaan kahdeksan tunnin työajasta, mutta ei se enää ole itsestään selvä asia. Työpäivä voi olla pidempi tai lyhyempi.
Mihin SAK:n pitäisi keskittyä?
— Työpaikkojen puolustamiseen. Se on huolenaihe kaikkialla, Tiihonen sanoo.
Uudistuva
Liitinasentaja Minna Salminen Komas Oy:stä Jyväskylästä pitää SAK:n tärkeimpänä tehtävänä palkkojen tasa-arvoistamista.
— Metallin palkoissa olisi korottamisen varaa, sillä työ on fyysisesti rankkaa. Niin naisten ja miesten kuin nuorten ja ikääntyneiden palkkaeroista on päästävä eroon, Salminen vaatii.
Toinen tärkeä tehtävä SAK:lla on puolustaa suomalaisia työpaikkoja.
— SAK uudistuu, sillä nuoria tulee onneksi koko ajan mukaan jäseniksi ja toimintaan. SAK:ta tarvitaan jatkossakin ajamaan palkansaajien etuja, Salminen sanoo.
Kehittäjä
Olli ”Hylsy” Raatikainen vasta opiskelee koneistajan ammattitutkintoa aikuisopistossa Jyväskylässä, mutta jäsenyys ay-liikkeessä on itsestään selvää. Hylsy on oman ammattiosastonsa nuorisovastaava.
SAK:sta Hylsylle tulee ensimmäisenä mieleen Ihalainen.
— Ja sopimukset, joilla turvataan työväelle paremmat olosuhteet. Tulevaisuudessakin SAK:ta tarvitaan etujen valvomiseen, mutta myös kehittämiseen. Aina on parantamisen varaa.
SAK:n haaste?
— Töiden ulkoistaminen on kyllä aikamoinen peikko, joka pitäisi nitistää. Suomalaisia ei hyödytä, jos meidän työt tehdään Kiinan maalla, Hylsy sanoo.
Entä jos ay-liikettä ei olisi?
— Se pitäisi keksiä. Olisi aika vaikea lähteä isoille herroille sanomaan, mitä etuja tarvitsen. Vahvin pärjäisi, muutoin vallitsisi villin lännen meininki.
Teksti Leena Seretin
Ahjo 8 / 12.4.2007