Pietarin Fordilla taistellaan palkoista

Pietarin liepeillä, Vsevolozhskissa, sijaitsevan Fordin autotehtaan väki on herännyt vaatimaan reippaita palkankorotuksia.  Vaatimuksia on tehostettu sekä varoitus- että ”italialaisella” lakolla. Muutama viikko sitten ilmoitettiin, että tehtaalla ryhdytään valmistautumaan täysimittaiseen työtaisteluun.

— Meidän keskipalkkamme ovat vain hiukan reilut 400 euroa kuukaudessa. Fordilla on tehtaita ympäri maailmaa, mutta ei missään, ei edes Etelä-Amerikassa, makseta näin alhaisia palkkoja, perustelee ammattiosaston puheenjohtaja Aleksei Etmanov palkankorotusvaatimuksia.

Venäjän fordilaiset puolustelevat työtaisteluaan myös tiedoilla tehtaan menestyksestä. Pietarin Fordin suunnitelmissa oli tuottaa viime vuonna 35 000 henkilöautoa. Määrä on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Tänä vuonna suunnitellaan peräti 60 000 auton valmistamista ja kaikki menevät kuin kuumille kiville. Tuottavuus on tehtaalla kasvanut 20 prosenttia. Firman puhdas liikevoitto oli Venäjän valtiollisen tilastotoimiston mukaan toissa vuonna noin 10 miljoonaa euroa.

— Vaadimme 30 prosenttia lisää palkkaa. Se ei ole paljon, kun ottaa huomioon yli 10 prosentin vuosi-inflaation. Tällä korotuksella pääsisimme suurin piirtein samalle tasolle kuin mitä Ford maksaa Brasilian tehtaallaan.

Jäsenmäärä räjähti kasvuun

Ford aloitti autotuotantonsa Vsevolozhskissa muutama vuosi sitten.  Ammatillinen järjestäytyminen tehtaalla ei aluksi tahtonut millään lähteä käyntiin ja aina viime kesään asti tehtaan 1 700 työntekijästä vain satakunta kuului Venäjän Koneenrakentajien ammattiliittoon.

Mutta sitten rupesi tapahtumaan. Ammattiosaston puheenjohtajalle Aleksei Etmanille tarjoutui mahdollisuus osallistua Brasiliassa Fordin työntekijöiden maailmanlaajuiseen kokoontumiseen, jossa pohdittiin edunvalvontaa eri maiden tehtaissa. Etmanov ei suinkaan käyttänyt Brasilian matkaansa samban tanssimiseen, vaan palasi kotimaahansa täynnä toimintatarmoa.

— Kuulin omin korvin, miten eri maiden Fordin tehtaissa toimitaan ja millaisia palkkoja maksetaan. Ryhdyin siitä paikasta ”agitoimaan” meidäntyöntekijöitä ja tulosta alkoi tulla heti, Etmanov kertoo.

Elokuussa ammattiosaston jäsenmäärä ponnahti 800:aan ja marraskuussa tehtaalla oli jo 1 100 ammattiliiton jäsentä.  Työantajalta ruvettiin vaatimaan yrityskohtaista työehtosopimusta, kuten Venäjän tehtaissa on tapana. Fordin isännät eivät tuntuneet olevan lainkaan kiinnostuneita sen paremmin sopimuksesta kuin palkankorotuksestakaan.

— Ford suhtautui aluksi erittäin kielteisesti työntekijöiden ay-järjestäytymiseen, kertoo Koneenrakentajien ammattiliiton Pietarin alueen puheenjohtaja Viktor Kalinin.

— Ammattiosaston puheenjohtajaa ei tahdottu laskea meidän kokouksiimme ja seminaareihimme. Tiloja ei haluttu antaa ammattiosastolle, vaikka laki siihen velvoittaakin. Puhelintakaan ei annettu.

— Sen sijaan työnantaja yritti heikentää ammattiosaston asemia perustamalla ”työkollektiivin neuvoston” kilpailevaksi elimeksi ammattiosastolle.

”Firman juhlat” eivät väelle riitä

Etmanov kertoo, että työnantaja yritti hankkia työntekijöiden suosiota järjestämällä erilaisia ”firman juhlia”, joissa oli asiaankuuluvaa tarjoilua.

— Mutta meille eivät sellaiset kekkerit riitä. Me haluamme työehtosopimuksen ja palkankorotukset.

— Me teemme aivan samanlaisia autoja kuin kollegamme pitkin maailmaa, miksi meidän täytyisi elää paljon pienemmällä palkalla, Etmanov kyselee.

Marraskuun alussa tilanne meni niin pitkälle, että työntekijät turvautuivat yhden työvuoron mittaiseen varoituslakkoon. Sen järjestämisestä ei päätetty kokouksessa, koska sellaista olisi ollut tehtaalla vaikea järjestää, mutta varoituslakon tueksi hankittiin yli 900 työntekijän allekirjoitus. Lyhyt työtaistelu antoi työnantajalle lisää neuvotteluhaluja, mutta neuvottelut polkivat silti paikallaan.

Tämän jälkeen Fordin työntekijät ilmoittivat ryhtyneensä ”italialaiseen” lakkoon.  He tekivät töitä vain ja ainoastaan normin mukaisesti, mutta ei tippaakaan enempää. Siltä varalta, että tämäkään ei auta, fordilaiset ovat käynnistäneet valmistelut täysimittaisen lakon järjestämiseksi.

Venäjällä laajamittaiset työtaistelut palkankorotusten puolesta ovat olleet harvinaisia. Maan kaivosmiehet olivat muutama vuosi sitten lakossa, mutta he vaativat palkkarästien maksamista.  Parempien työehtojen puolesta eivät venäläiset työläiset ole viime vuosina juuri koneita seisauttaneet.

Teksti Esa Tuominen