Metallityöväen Liitto

3.3 Paikallisuus: sopimista vai sanelua?

Työpaikkatasoinen sopimis- ja neuvottelumenettely on kasvanut sitä mukaa kun työehtosopimuksin on annettu mahdollisuus paikalliseen sopimiseen. Sopimistilanteet eivät kuitenkaan ole aina tasavertaisia.

Sopimisen edellytyksenä on luottamus, vilpittömyys ja avoimuus. Niitä ei voi ostaa eikä myydä, vaan ne on ansaittava ja ne syntyvät tekojen kautta. Paikallinen sopiminen on väline yhteistyön ja luottamuksellisen ilmapiirin syntymiseen työpaikalla.

Paikallisella sopimuksella voidaan sopia työehtosopimuksen määräystä paremmista ja myös heikoimmista ehdoista. Työehtosopimuksessa on aina määritelty ns. perälauta jota noudatetaan, jollei muusta päästä sopimukseen.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä esimerkiksi työnantajan ja työntekijän tai työntekijöiden, työnantajan ja luottamusmiehen välillä. Se, ketkä työehtosopimuksessa kelpuutetaan paikallista sopimusta tekemään, riippuu sovitun asian luonteesta. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on listattu työehtosopimuksen tarkoittamat paikallisesti sovittavat asiat, jotka saavat työehtosopimuksen oikeusvaikutukset.

Työnantajat ovat vaatineet työlainsäädännön muuttamista niin, että nykyinen perälauta-ajattelu poistuisi ja toisinsopimista laajennettaisiin sekä laajemminkin koko sopimusjärjestelmän heikentämistä.

Työrauhan merkitystä korostetaan entisestään työpaikkojen verkostoitumisen lisääntyessä. Työnantajat ovat vaatineet työrauhavelvoitteen kiristämistä ja laittomien lakkojen sakkojen korottamista sekä työtekijöiden korvausvastuun nostamista esimerkiksi laittoman lakon takia menetetyistä työtunneista.

Työantajat lähtevät myös siitä, että työrauha sovittaisiin edelleen valtakunnallisella tasolla, vaikka paikallista sopimista edelleen laajennettaisiin.

Luottamusmies edustaa työntekijöitä

Ammattiliiton tehtäviin kuuluu luottamusmiehen ja hänen varahenkilöittensä valitseminen työpaikalle. Valinnan organisoi ammattiosasto. Luottamusmies edustaa työpaikalla ammattiosastoa ja työntekijöitä. Luottamusmiehen oikeuksista ja velvollisuuksista on sovittu luottamusmiessopimuksessa. Luottamusmies saa tehtäviensä hoitamiseen vapautusta työstään edustamiensa työntekijöiden määrän mukaan. Yli 400 työntekijän yrityksissä hän on kokopäivätoiminen. Työnantaja maksaa luottamusmiehelle myös sopimuksen mukaista korvausta.

Luottamus- ja työsuojelutehtäviin valituilla on sopimuksen mukaan oikeus osallistua Murikka-opiston järjestämään, luottamustehtäviin liittyvään koulutukseen täydellä palkalla.

Työsuojeluvaaleilla valittavan työsuojeluvaltuutetun asema perustuu lakiin.

Vuonna 2011 (maaliskuu) Metallityöväen liiton rekisterissä oli 1 846 (1 925 vuonna 2008) pääluottamusmiestä, joista ensimmäistä kauttaan toimi 368 (538). Luottamusmiehiä oli 884 (931), joista ensimmäistä kautta 308. Varapääluottamusmiehiä oli valittu 1 443, joista uusia oli 549.

Kaikkiaan vuonna 2010 liiton edunvalvontaorganisaatio (luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut) kattoi 2 295 työpaikkaa ja noin 100 967 jäsentä. Noin 15 000 työntekijää työskentelee työpaikalla, jolla ei ole luottamusmiesorganisaatiota. Useimmiten työpaikat ovat pieniä. Luvut ovat suuntaa antavia, koska kaikista valinnoista ei ole tehty asianmukaisia ilmoituksia liittoon. Metalliteollisuudessa on eri rekisterin mukaan noin 11 200 yritystä, joista kaikki eivät ole toimivia tai ovat vain yhden–kahden henkilön yrityksiä.

Metallityöväen liitto järjestää erilaisiin luottamustehtäviin valituille koulutusta Murikka-opistossa ja alueellisesti. Lisäksi ammattiosastot järjestävät koulutusta, jota liitto tukee taloudellisesti ja tarjoamalla kouluttajan. Vain noin puolet tehtäviin valituista luottamusmiehistä ja työsuojeluvaltuutetuista osallistuu opistokoulutukseen.
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on sovittu luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmän kehittämishankkeesta eli LUPA-projektista. Sen yhteydessä on kehitetty "Yhteistoiminnan tasomittari", jonka perusteella työpaikalla voidaan suuntaa-antavasti määrittää yhteistoiminnan taso.

 

Pohdittavaksi

1) Tulisiko antaa nykyistä enemmän mahdollisuuksia työpaikkakohtaiseen sopimiseen työsuhteen ehdoista?

2) Miten tasavertaisuutta sopimustoiminnassa yleensä ja erityisesti paikallisessa sopimisessa voitaisiin parhaiten edistää?

3) Miten luottamusmiehen asemaa työntekijöiden edustajana tulisi kehittää?

4) Tuleeko luottamusmiehen auttaa liittoon kuulumatonta työntekijää työsuhteen ehtoja koskevissa asioissa?

5) Miten pienten työpaikkojen edunvalvontaorganisaatio tulisi järjestää? Tulisiko ammattiosastolla olla oikeus valvoa työehtosopimuksen noudattamista näillä työpaikoilla?

6) Miten ammattiosasto voi tukea luottamusmiehiä heidän hoitaessaan tehtäviään?

7) Miten liiton toimisto-organisaatio voi tukea luottamusmiehiä heidän hoitaessaan tehtäviään?

8) Millaista koulutusta luottamustehtävissä toimiville liiton tulee järjestää Murikassa ja alueellisella tasolla. Millaista koulutusta ammattiosastojen tulisi järjestää? Miten luottamustehtävissä toimivat voivat itse verkostoitua osaamisensa lisäämiseksi ja tuen saamiseksi?

9) Miten neuvottelu- ja sopimusjärjestelmää tulisi edelleen kehittää?

10) Millainen työehtosopimuksen ns. perälautamalli olisi sopimustoiminnan kehittämisessä työntekijöiden kannalta paras?