Metallityöväen Liitto

Sähköliiton työtaistelu ja työnantajan palkanmaksuvelvollisuus

Sähköliitto ja Teknologiateollisuus ovat hyväksyneet 7.11.2017 valtakunnansovittelijan tekemän sovintoehdotuksen. Teollisuusliitto on ratkaisun takana.

Sähkömiesten työsuhteen ehdot määräytyvät jatkossa Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton tekemän työehtosopimuksen perusteella. Sähkömiesten työsuhteen ehdot säilyvät ennallaan kuitenkin niin, että työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset ja muut ehdot koskettavat myös heitä.

Sähköalojen ammattiliitto ilmoitti Teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen neuvottelujen vauhdittamiseksi  lakosta, joka alkoi keskiviikkona 1.11.2017 kello 6.00 alkaen ja päättyi keskiviikkona 8.11.2017 kello 6.00.

Teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimus päättyi 31.10.2017, ja tämän jälkeen sähkömiesten työehdot sisällytetään Teknologiateollisuuden ja malmikaivosten työehtosopimuksiin. Teollisuusliiton kanta on, ettei Sähköliitolla ole Teknologiateollisuuden edustamilla sopimusaloilla tämän jälkeen lakon alaisia töitä, koska edellä mainittu työehtosopimus on päättynyt lakon alkaessa. 

Sähköliiton lakolla ei ole vaikutusta Teollisuusliitto ry:n työehtosopimukseen sidottujen työntekijöiden työehtoihin. Mikäli Sähköliiton lakko johtaa niiden työntekijöiden työnteon estymiseen, joihin noudatetaan Teknologiateollisuuden tai jonkun muun Teollisuusliitto ry:n sopimusalan työehtosopimusta, on työnantajalla työsopimuslain 2 luvun 12 §:n mukainen palkanmaksuvelvollisuus.

Työnteon estyminen ja palkanmaksuvelvoitteen kesto

Lain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukainen työnantajan velvoite maksaa palkkaa työnteon estymisen ajalta kestää seitsemän päivää. Palkanmaksuvelvollisuus alkaa työnteon esteen ensimmäisestä päivästä alkaen. Työnteon esteellä tarkoitetaan työntekijän varsinaisen työn keskeytymistä, joka tulee todeta kunkin työntekijän kohdalta erikseen. Hyvän työmarkkinakäytännön mukaista on ilmoittaa edellä olevan lainkohdan soveltamisen aloittamisesta myös luottamusmiehelle.

Esteen alettua työnantaja voi siirtää työntekijän myös muuhun kuin hänen varsinaiseen työhönsä.

Seitsemän päivää

Seitsemällä päivällä tarkoitetaan seitsemän päivän ajanjaksoa, jonka sisään sattuvilta työpäiviltä työnantaja on palkanmaksuvelvollinen. Jos jaksoon sisältyy esim. viisi työpäivää, koskee palkanmaksuvelvollisuus näitä päiviä. Tästä vähennetään työpäivät, joiksi työnantaja on voinut osoittaa muuta työtä. Jaksoon voi siis sisältyä sellaisia päiviä, joilta maksetaan pelkästään palkkaa sekä päiviä, jolloin työskennellään.

Mikäli työnteon estyminen ei ole yhdenjaksoista ja töiden estyminen ajoittuu pidemmälle ajanjaksolle kuin yhtenäiseen seitsemän päivän mittaiseen ajanjaksoon, lasketaan työnteonestymisjaksot yhteen ja palkka maksetaan yhteensä enintään näin lasketulta seitsemän päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

Palkan käsite

Palkalla tarkoitetaan tässä yhteydessä työntekijän henkilökohtaista aikapalkkaa, mikäli työntekijä työsopimuksensa mukaisesti on sitoutunut tekemään työtä sekä aika- että urakkapalkalla. Muussa tapauksessa maksetaan sovittu palkka.

Aika, jolta työnantaja maksaa 2 luvun 12 §:n mukaista palkkaa, on työssäolon veroista vuosilomaa ansaittaessa.

Työttömyyspäiväraha

Työsopimuslain mukaisen seitsemän päivän ajanjakson täytyttyä on työntekijällä esteen edelleen jatkuessa oikeus työttömyysturvalain mukaiseen työttömyyspäivärahaan ilman omavastuuaikaa (ilman karenssia).

Työttömyyspäivärahaa saadakseen työntekijän on ilmoittauduttava TE-toimistoon työnhakijaksi ja ilmoitettava TE-toimistolle työnteon estymisestä ja työtä vailla jäämisen syystä. Työttömyyspäivärahaa haetaan työttömyyskassasta.