Metallityöväen Liitto

1899 - 2012
Sortokaudesta euroaikaan ja raamisopimukseen


1899
Rauta- ja metallityöntekijäin liitto perustetaan Helsingissä 21.- 23.6. Kokouksessa on 13 ammattiosastolla, 2 työväenyhdistyksellä ja 4 työntekijäryhmällä 41 edustajaa. Liiton puheenjohtajaksi valitaan G.R. Gustafsson. Jäseniä liitossa on vuoden lopussa 550. Ensimmäinen ammattiosasto, Helsingin läkki-, pelti- ja vaskiseppäyhdistys oli tosin perustettu jo 1886. Liiton lehti "Ilmarinen" ilmestyy vuosina 1899 - 1901.

1902
Ensimmäiset kansainväliset yhteydet. Ruotsin metallityöntekijäin liitto pyytää Suomesta edustajaa edustajakokoukseen. Saksan ammattijärjestö haluaa tilastotietoja.

1903
Liitto perustaa työttömyys- ja matka-apurahaston. Työnantajat järjestäytyvät, kun Suomen metalliteollisuuden harjoittajain liitto perustetaan.

1905
Suurlakko. Työnantajaliittoon kuuluviin tehtaisiin 7-tuntinen lauantaipäivä.

1906
Ensimmäinen metallialan työehtosopimus solmitaan Helsingissä 19 viikon sulkulakon seurauksena.

1907
Suomen Ammattijärjestö (SAJ) perustetaan. Metalliliiton toinen lehti "Metallityöläinen" ilmestyy vuosina 1909 - 1930.

1908
Metalliliitto liittyy Kansainvälisen metallityöväen liiton jäseneksi. Helsingin metallialan työehtosopimus toteutuu myös Tampereella ja Pietarsaaressa työtaistelun jälkeen.

1909
Helsingin työehtosopimus menetetään. Kolme pientä ammattialaliitoa liittyy Metalliliiton jäseniksi.

1910
Tutkimuksen mukaan konepajojen työläisistä on järjestäytynyt maaseudulla 52,5 prosenttia ja kaupungeissa 49,1 prosenttia.

1911
Metallityöläinen -lehti ilmestyy kuukausittain.

1912
Matkustajahöyrylaiva Titanic uppoaa.

1914
Ensimmäinen maailmansota. Metalliliitto julistaa toimintansa lepäämään.

1916
Liitolle hankitaan matkalyhty eli varjokuvakone luentojen elävöittämiseksi.

1917
Metalliteollisuuteen saadaan 8-tunnin työpäivä lakolla.

1918
550 liiton jäsentä kuolee kansalaissodassa. Liiton toiminta lakkaa väliaikaisesti.

1920
Kommunistit ja vasemmistososialistit saavat enemmistöaseman Suomen Ammattijärjestössä.

1921
Kommunistit ja vasemmistososialistit pääsevät enemmistöksi Metalliliiton liittokokouksessa.

1922
Työsopimuslailla vuosiloman pituudeksi 4-7 päivää. Metalliliitossa Internationaaliäänestys, jossa 2/3 äänestäjistä kannattaa Moskovan ammattiyhdistysinternationaaliin liittymistä.

1923
Metallissa toteutetaan teollisuusliittoperiaate.

1924
Työehtosopimuslaki säädetään.

1927
Työnantajan julistama metallisulku, joka kestää 30 viikkoa. 16 tehtaan asunnoista häädetään 1 289 perhettä.

1928
Lapuanliike syntyy.

1929
Sosialidemokraatit vetäytyvät toiminnasta ja aloittavat avoimen rinnakkaistoiminnan. New Yorkin pörssiromahdus käynnistää maailmanlaajuisen pula-ajan.

1930
Vanha Metalliliitto ja SAJ lakkautetaan oikeuden päätöksellä. Suomen Metallityöväen Liitto ja SAK perustetaan.

1931
Uusi Metalliliitto jäädyttää työttömyysavustukset. 1/3 liiton jäsenistä on työttömänä ja 1/3 on vajalla työviikolla.

1932
Mäntsälän kapina, jonka jälkeen Lapuanliike kielletään.

1935
Uusi työttömyyskassalaki ja ammattitautilaki.

1937
Työnantajaliitto tunnustaa Suomen Metallityöväen Liiton työläisten edustajaksi Wärtsilän lakkojen yhteydessä.

1939
Talvisota syttyy. Crichton-Vulcanin telakan lakko Turussa. SAK uhkaa erottaa Metalliliiton jäsenyydestään.

1940
Ns. tammikuun kihlaus, jolla työnantajat tunnustavat ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluosapuoleksi. Tammikuussa Metalliliiton liittotoimikunta päättää lähettää sotapalveluksessa oleville jäsenille 100 markan arvoisen lahjapaketin.

1941
Jatkosota syttyy.

1943
Metallialan työntekijöiden ja työantajien ensimmäiset yhteiset rationalisointikurssit.

1944
Välirauhansopimus solmitaan Moskovassa. Suomi asuttaa noin 500 000 evakkoa. Metallin ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus solmitaan.

1945
Sosialidemokraattien ja sallitun kommunistipuolueen yhteistoiminta alkaa Metalliliitossa. Liiton ylimääräisessä liittokokouksessa sosialidemokraatit säilyttävät vallan kahdeksalla äänellä.

1946
Uudistetaan työehtosopimuslaki ja laki työriitojen sovittelusta.

1947
5-tuntinen lauantaipäivä metallin sopimukseen.

1948
Sotakorvaukset muokkaavat metalliteollisuuden rakennetta ja korostavat alan keskeistä asemaa jälleenrakennuksessa. Suomi ja Neuvostoliitto solmivat Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen (YYA).

1949
Kemin lakko ja korpilakkoja myös metalliteollisuudessa. Ahjo-lehti alkaa ilmestyä.

1950
Syys-lokakuussa yli kaksi kuukautta kestänyt Metallin lakko.

1951
Metalliliitossa sosialidemokraattien ja kommunistien yhteistoiminta päättyy.

1952
Sotakorvauksien maksaminen loppuu. Armi Kuusela valitaan Miss Universumiksi. Helsingin olympialaiset.

1954
Elintarvikesäännöstely lopetetaan. Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyy.

1955
Palkkasäännöstely lopetetaan. Ensimmäiset säännölliset televisiolähetykset Suomessa.

1956
Urho Kekkonen tasavallan presidentiksi. Neuvostoliitto luovuttaa Porkkalan takaisin Suomelle. Yleislakko, joka kestää 19 päivää.

1957
SAK:n hajaannus alkaa.

1958
Osa Metalliliiton sähkömiehistä perustaa oman liiton.

1959
Mm. palkkojen indeksisidonnaisuudesta luovutaan.

1960
SAK hajoaa, SAJ perustetaan ja Metalliliiton rinnalle syntyvät SAJ:laiset Teräsliitto ja Korjaamoliitto.

1961
SAK ja työnantajien STK solmivat 2-vuotisen runkosopimuksen

1962
Työntekijäin eläkelaki (TEL).

1963
Sairausvakuutuslaki. Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy murhataan.

1964
Ay-liikkeen eheytysneuvottelut alkavat.

1965
Metallitalo valmistuu Hakaniemen torin laidalle Helsingissä. Yhdysvallat mukaan Vietnamin sotaan.

1966
40-tunnin työviikko eli lauantai tuli vapaaksi.

1967
Metalliliitto siirtyy ensimmäisenä ammattiliittona suhteellisiin liittokokousvaaleihin. Toinen sosialidemokraattien ja kommunistien yhteistoimintakausi alkaa. Puheenjohtajaksi valitaan Sulo Penttilä ja toiseksi puheenjohtajaksi Edvin Salonen.

1968
Liinamaa I -sopimus solmitaan, sovitaan mm. jäsenmaksuperinnästä. Varsovan liiton joukot miehittävät Tshekkoslovakian.

1969
SAK:n eheyttämiskokous. Keskiolut kauppoihin.

1970
Metalliliiton eheyttämisneuvottelut onnistuvat.

1971
7-viikkoisen metallilakon tuloksena mm. lomaltapaluuraha metallialalle.

1972
Hetemäki-Liinamaa sopimus, mm. lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta. Lasse Viren voittaa kaksi olympiakultaa Munchenissä.

1973
Vuosilomalaki uudistetaan (neljän viikon vuosiloma) ja työsuojelun valvontalaki säädetään.

1974
Äitiysloma pidennetään 7 kuukaudeksi.

1975
Sosialidemokraatit säilyttävät enemmistöasemansa Metalliliiton liittokokousvaaleissa.

1976
Ryhmähenkivakuutus ja työsuojelusopimus.

1977
Metallityöväen Murikka-opisto valmistuu. Metalliliitto järjestää vauhdituslakkoja työehtosopimusneuvotteluissa. Syntyy kolmivuotinen sopimus. Loviisan ydinvoimala käynnistettiin.

1978
Vanhempainloma.

1979
Talviloma 6-päiväiseksi.

1980
Työaika teollisuudessa lyhenee, ns. pekkaspäivät.

1981
Yhteistoimintalaki.

1982
Mauno Koivistosta tulee Suomen ensimmäinen työväenliikkeen riveistä valittu presidentti. Nokian ensimmäinen NMT 450 -kännykkä (Mobira Senator) tuli markkinoille.

1983
Per-Erik Lundh valitaan Metalliliiton puheenjohtajaksi.

1984
Metalliteollisuudessa aloitetaan palkkarakenneuudistus. Autokorjaamoalan lakko, jonka tuloksena alan palkkausta parannetaan.

1985
Mihail Gorbatsov Neuvostoliiton johtoon.

1986
Vuosittaista työaikaa sadalla tunnilla lyhentävä sopimus. Ruotsin pääministeri Olof Palme murhataan.

1987
Tasa-arvolaki.

1989
Henkilörahastolaki. Berliinin muuri murtuu. Wärtsilä-Meriteollisuus konkurssiin ja Masa-Yards perustetaan.

1990
Luottamusmiehen asemaa vahvistava uusi metalliteollisuuden luottamusmiessopimus.

1991
Uusittu koulutussopimus SAK:n ja STK:n välillä. Ammattikoulutusraha. Lama alkaa. Ammattiyhdistysliike torjuu yleisen palkkojen alennuksen. Solmitaan nollaratkaisu jatkamalla voimassaolevia sopimuksia kahdella vuodella. Neuvostoliitto hajoaa.

1992
Työttömyyspäivärahan saajia ennätykselliset 71 139 Metallissa.

1993
Paikallinen sopiminen osaksi metallin työehtosopimusta. "Punapääoma" luhistuu.

1994
Metalliteollisuudessa vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärä paikallisesti sovittavaksi.

1995
Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi. Metalliliitto kannattaa liittymistä. Suomi voittaa jääkiekon MM-kultaa.

1996
Työllisyys-tupo. Yhteistoimintalakiin määräykset eurooppalaisista yritysneuvostoista. Koulutusvakuutus.

1997
Työaikalakia uudistetaan. Metalliteollisuuteen solmitaan alakohtainen irtisanomissuojasopimus ja määräykset ulkopuolisen työvoiman käytöstä.

1998
Suomi hyväksytään Euroopan raha- ja talousliiton Emun jäseneksi. Metalliliitto on Emuun liittymisen kannalla.

1999
100 vuotta täyttävässä Metalliliitossa on jäseniä enemmän kuin koskaan, yli 167 000.

2000
Liiton puheenjohtajaksi valitaan Erkki Vuorenmaa. Solmitaan kaksivuotinen työehtosopimus. Liiton jäsenmäärä jatkaa kasvuaan ja on vuoden lopussa 170 714.

2001
Työttömyys kääntyy nopeaan nousuun loppuvuodesta maailmantalouden kasvun hidastuttua.

2002
Yhteisvaluutta euro otetaan käyttöön vuoden alussa. Solmitaan kaksivuotinen tulopoliittinen sopimus. Metallin työehtosopimuksessa parannetaan mm. harjoittelijoiden aikapalkkaa.

2003
Auto- ja Konealan Unioni AKU fuusioituu Metallityöväen liittoon. Sen myötä liittoon tulee 32 uutta ammattiosastoa ja noin 3600 jäsentä. Auto- ja konekaupan alan työehtosopimus siirtyy Metallityöväen liitolle.

2004
Metalliliiton liittokokousvaaleissa äänestää 55,1 prosenttia äänioikeutetuista. 19. liittokokouksessa valitaan Erkki Vuorenmaa jatkamaan liiton puheenjohtajana ja Erik Lindfors sihteerinä. Ennätyspitkässä, vuoden 2007 syksyyn kestävässä tulopoliittisessa sopimuksessa avataan pää työntekijän muutosturvalle yritysten irtisanomistilanteissa.

2005
Metalliliittoon perustetaan ammattiosastojen yhteistyötä edistämään 51 seuturyhmää.
Paperiteollisuuden työnantajat julistavat lähes seitsemän viikkoa kestäneen työsulun paperiteollisuuteen.

2006
Tarja Halonen valitaan toiselle kaudelle tasavallan presidentiksi.
SAK:laiset teollisuusliitot selvittävät yhteistyömahdollisuuksia. Metalliliitto lähtee mukaan hankkeeseen uuden teollisuuden ammattiliiton perustamiseksi.

2007
Eduskuntavaalien jälkeen perustetaan neljän puolueen porvarihallitus.
Selvitysmies Lauri Lyly antaa raporttinsa Kemianliitolle, Metallityöväen liitolle, Paperiliitolle, Puu- ja erityisalojen liitolle, Sähköalojen ammattiliitolle ja Viestintäalan ammattiliitolle uuden liiton, Teknologian ammattilaisten unionin TEAM perustamiseksi.

Työehtosopimusratkaisut solmitaan vuosiksi 2007-2010. Teknologiateollisuuden ja peltialan sopimuksiin sisältyy yritys- tai työpaikkakohtainen palkankorotuserä.

2008
Metalliliiton liittokokousvaaleissa äänestää 48,7 prosenttia äänioikeutetuista. 20. liittokokouksessa valitaan puheenjohtajaksi Riku Aalto ja sihteeriksi Matti Mäkelä.

Metalliliitto jatkaa TEAM-liittoprojektissa uuden teollisuuden ammattiliiton perustamiseksi. Asiasta päätetään järjestää jäsenäänestys helmikuussa 2009.

2009
Jäsenäänestyksessä TEAM-liittoprojektista 55,6 prosenttia (24 501 jäsentä) äänestää kyllä ja 44,6 prosenttia (19 549 jäsentä) ei. Äänioikeutettuja on 166 700 ja heistä 44 170 eli 26,5 prosenttia äänestää. Hylättyjä ja tyhjiä äänestyslippuja on 120.

Kesäkuussa Metallityöväen liitto irtautuu TEAM-hankkeesta. Asiaa käsitellyt ylimääräinen liittokokous totesi, että liitolla ei ole edellytyksiä jatkaa TEAM-valmistelua.

TEAMiin liittymiseksi ja Metalliliiton lakkauttamiseksi vaadittaisiin purkukokouksessa 3/4 enemmistö. Koska liittokokouksessa järjestetyssä äänestyksessä ei tarvittavaa enemmistöä löytynyt, liittokokous päätti, että Metalliliitto vetäytyy TEAM-hankkeen jatkovalmistelusta ja jatkaa toimintaansa itsenäisenä liittona.

TEAM-liittoon liittymistä vastusti kokouksessa liiton vasemmistoryhmä.

Maailmantalouden kehitys on heikoin sitten 1930-luvun laman. Lokakuussa solmitaan kaksivuotinen työehtosopimus.

Metalliliiton jäsenistä saa vuoden aikana ansiopäivärahaa 59 027 jäsentä. Työttömyyskassa palkkaa lisää henkilökuntaa ja liiton henkilökunta avustaa kassaan ruuhkan hoitamisessa.

Liiton toimisto-organisaatiota uudistetaan edunvalvonnan tehostamiseksi.

2010
Suomi alkaa toipua edellisvuoden rajusta lamasta.

Liitto hyväksyy uuden teollisuuspoliittisen ohjelman, Teollisuutta tarvitaan.

Ahjo muuttuu 16 kertaa vuodessa ilmestyväksi sivumäärän kasvaessa.

2011
Toukokuussa sopimusneuvottelut katkeavat ja liittovaltuusto irtisanoo sopimukset. Ammattiosastoilta pyydetään esityksiä sopimusten muuttamiseksi.

Työehtosopimusneuvotteluissa Metalliliitto, Ammattiliitto Pro ja Ylemmät toimihenkilöt YTN asettavat yhteiset tavoitteet. Neuvottelut keskeytetään 29.9. työnantajien tehtyä "riittämättömän ja pöyristyttävän" palkkatarjouksen.

Lokakuun alussa alkaa sopimukseton tila. Liitot julistavat 4.10. alkavaksi ylityökiellon ja jättävät lakkovaroituksen.

Keskusjärjestöt ja maan hallitus neuvottelevat raamisopimuksesta, joka solmitaan 13.10. Metalliliiton liittovaltuusto päättää neuvotteluja jatkettavan raamin pohjalta.

Metalliliiton liittovaltuusto hylkää valtakunnansovittelijan ensimmäisen sovintoesityksen 20.10.

Runsaat 30 000 työntekijää aloittaa työtaistelun 37 teknologiateollisuuden yrityksessä 21.10. Samana päivänä annetaan varoitus lakon laajenemisesta 41 yritykseen 7.11.

Lakko päättyy 24.10. liittojen hyväksyttyä valtakunnansovittelijan toisen sovintoesityksen.

2012
Sauli Niinistö valitaan tasavallan presidentiksi.

Metalliliiton 21. liittokokous valitsee edelleen liiton puheenjohtajaksi Riku Aallon ja liittosihteeriksi Matti Mäkelän. Liittokokous tiivistää liiton toiminnan päälinjat tulevalle liittokokouskaudelle 19 kohdaksi.

Liittokokouspäätöksen mukaisesti käynnistetään järjestämishanke.

2013
Heikko talouskehitys jatkui Suomessa ja EU-alueella sekä koko maailmantaloudessa. Suomessa teollisuustuotanto supistui kolme prosenttia.

Keskusjärjestöjen vuosille 2013–2016 hyväksymän työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset työehtosopimukset solmitaan liiton sopimusaloille lokakuussa.  Ensimmäiset palkankorotukset ajoittuivat vuodelle 2014.

Liittokokouspäätöksen mukaisesti käynnistetään ammattiosastojen järjestöllisen tilan tarkastelu. Järjestämishanke jatkuu.