Metallityöväen Liitto

3.5 Emme elä lintukodossa

Suomen kansantalouteen vaikuttaa keskeisesti asemamme EU:n ja Euroopan rahaliiton jäsenenä. Talouden vakauteen ja kilpailukykyyn vaikuttavat yhä useammat tekijät Euroopassa. Metalliteollisuuden yritykset palkkaavat työntekijöitä enemmän muissa maissa kuin Suomessa. Kotimaassa sijaitsevissa yrityksissä kilpailukykyä arvioidaan ja vertaillaan päivittäin. Työnantajat vertaavat eri maiden palkkakustannuksia toisiinsa.

Vastoin ay-liikkeen tahtoa Euroopan Unionin komissio on ilmaissut selkeän tahtonsa kasvattaa palkkakoordinaation merkitystä, kun kilpailukykyä ja tuottavuutta arvioidaan eri maiden kesken. Monikansallisten yritysten tavoitteissa on nähtävissä edunvalvontakysymysten harmonisointi ainakin EU:n alueella. Se heijastuu luonnollisesti haluna ainakin jonkinlaiseen ylikansalliseen sopimustoimintaan.

Euroalue on joutunut pahaan kriisiin joidenkin jäsenmaiden ongelmien vuoksi. Euroaluetta perustettaessa tiedettiin, että ongelmia voi syntyä, jos kaikki maat eivät pidä huolta julkisen sektorin tasapainosta ja oman maan kilpailukyvystä. Nykyisten ongelmien siemenet kylvettiin, kun euroalueeseen otettiin mukaan maita, joiden edellytykset olla mukana eurossa olivat heikohkot.

Ongelmia lisäsi myös se, että euroalueen suuret maat, Saksa ja Ranska, lipsuivat ilman seuraamuksia julkisen sektorin alijäämärajoitteista 2000-luvun alkupuolella. Tämän jälkeen joissain muissakin maissa tulkittiin vakaussopimusta väljästi ja julkisen sektorin alijäämiin suhtauduttiin välinpitämättömästi. Ongelmien kasaantumista edesauttoi, että kansainväliset luottoluokittajat pitivät kaikkia euroalueen maita yhtä vakavaraisina eivätkä heikentäneet heikomman velanmaksukyvyn omaavien ja velkaantuvien euromaiden luottoluokituksia. Nämä maat saattoivat velkaantua nopeasti alhaisella korolla.

Eri maat velkaantuivat eri tavoin. Kreikassa velkaantui erityisesti valtio ja Irlannissa kotitaloudet. Irlannin kotitalouksien velkaongelmat kaatuivat pankkien syliin, kun asuntojen hinnat alkoivat laskea. Valtio taas takasi pankit ja sen seurauksena valtio alkoi velkaantua hurjaa vauhtia. Portugalissa talouden taantuma leikkasi julkisen sektorin tuloja ja lisäsi menoja, minkä seurauksena julkisen sektorin velkaantuminen tuli suureksi ongelmaksi.

Edellä mainittujen maiden auttamiseksi on tehty laina- ja takausjärjestelyjä ns. väliaikaisen rahoitusvälineen kautta sekä yhteistyössä kansainvälisen valuuttarahaston kanssa. Keskustelu maiden auttamisesta heijastui välillisesti myös Suomen eduskuntavaalien tulokseen ja konkreettisesti vaalien jälkeisen hallituksen muodostamiseen.

Ammattiyhdistysliikekö kansainvälistä?

Monikansallisissa yrityksissä toimii yhteistyöelimenä eurooppalaisia yritysneuvostoja (EWC), joissa työntekijöiden edustajat tapaavat yrityksen johtoa. Elimet perustuvat EU-direktiiviin.

Kansainvälinen metalliliitto IMF on laatinut perusperiaatteet kansainvälisiä puitesopimuksia (IFA) varten, joiden toteutumista se edellyttää. Tällaisia raamisopimuksia ei ole solmittu yhdenkään suomalaisen monikansallisen yrityksen kanssa.

Maailma on keskimäärin vaurastunut, mutta rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on kasvanut sekä valtioiden välillä että niiden sisällä. Kehitysmaista vain osa on päässyt nauttimaan globalisaation mukanaan tuomasta vauraudesta, ja köyhimmät maat ovat jääneet talouskasvusta kokonaan osattomiksi.

Maasta toiseen siirtyvä globaali tuotanto ja nopeasti lisääntyneet ulkomaiset investoinnit ovat synnyttäneet työpaikkoja köyhiin maihin. Kilpailu investoinneista heikentää kuitenkin työpaikkojen laatua. Työstä ei makseta elämiseen riittävää palkkaa, työolot ovat hengenvaaralliset eikä vapaata järjestäytymistä ja kollektiivista sopimista sallita. Inhimilliset työolot ja elämiseen riittävä palkka, oikeus kuulua ammattiliittoon ja vaikuttaa työoloihin ovat itsestäänselvyyksiä useimmille suomalaisille, mutta kaukaisia haaveita esimerkiksi useimmille meksikolaisille, namibialaisille tai indonesialaiselle.

 

Pohdittavaksi

1) Onko tarvetta lisätä ay-liikkeen ylikansallista sopimustoiminnan koordinointia euroalueella tai jollain muulla rajatulla alueella, kuten koko EU tai pohjoismaat. Jos on, niin missä kysymyksissä koordinointia tulisi tehdä (palkankorotus, työaika, sopimuksen kesto, sosiaaliset määräykset).

2) Olisivatko Metallityöväen liiton jäsenet valmiita tukitoimiin, jos niitä pyydetään esimerkiksi toisessa maassa työskentelevien suomalaisyrityksen työntekijöiden työehtojen tai työolojen parantamiseksi.

3) Onko työehtokysymyksissä rajat ylittävälle sopimustoiminnalle yritystasolla (yrityskohtaisille sopimuksille) edellytyksiä?

4) Onko tarve ay-liikkeen kansainväliseen solidaarisuuteen lisääntynyt vai vähentynyt globalisaation myötä? Miten solidaarisuuden pitäisi näkyä liiton tai ammattiosaston toiminnassa?

5) Pakottaako globalisaatio myös meidät sopeutumaan siihen, mitä maailmalla tapahtuu vai onko vaihtoehtoja olemassa?