Metallityöväen Liitto

3.4 Voiko töissä voida hyvin?

Työpaikat ovat pienentyneet mm. ulkoistamisen ja verkottumisen seurauksena. Tämän lisäksi työntekijät työskentelevät yhä useammin yhteisellä työpaikalla. Tuotantotavan muuttuminen edellyttää jatkuvaa muutosten ja riskien hallintaa sekä yhteistyötä. Työn ja teknologian muutokset heijastuvat myös työntekijän terveyteen ja hyvinvointiin. Työntekijöiltä vaaditaan entistä enemmän joustavuutta ja venymistä.

Hyvä työympäristö ja toimiva organisaatio parantavat työntekijöiden turvallisuutta, työssäviihtymistä ja jaksamista. Parhaimmillaan työympäristön kehittäminen on yritykselle kilpailuvaltti. Panostamalla työsuojeluun parannetaan myös laatua ja tuottavuutta. Terveelliset ja turvalliset olosuhteet ja oikeudenmukainen kohtelu lisäävät työn arvostusta ja motivaatiota. Työntekijöillä on oikeus turvalliseen työympäristöön ja olla mukana kehittämässä työpaikan työhyvinvointia.

Työntekijän iän ja kunnon huomioiminen on työn suunnittelussa vielä kovin harvinaista. Yksitoikkoinen ja raskas työ, kemialliset haittatekijät ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet ovat suuri kuormitustekijä. Työhyvinvointia tulee kehittää panostamalla terveyteen, osaamiseen, asenteisiin sekä työympäristöön. Näin vaikutetaan myös työurien pituuteen.

Työntekijöiden, joilla on työssään hyvä työympäristö, hyvät osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet ja joiden työyhteisössä vallitsee hyvä ilmapiiri, on havaittu sairastavan vähemmän. Myös johtamisen oikeudenmukaisuus vähentää sairauspoissaoloja. Yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa pystytään reagoimaan ajoissa riskitekijöihin, jotka pitkittyessään voivat johtaa poissaoloihin ja työkyvyttömyyteen.

Työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien arviot keskeisimmistä työsuojeluongelmista poikkeavat monissa kohdin toisistaan.

Työpaikkojen työsuojelun taso vaihtelee. Viranomaisvalvonnan kattavuus on puutteellista, ja pakkokeinoja valvonnan tukena käytetään verrattain vähän.

Työsuojeluvaltuutettuja liiton rekisterissä oli viime vuonna 1 684 (1 811 vuonna 2008), joista ensimmäistä kauttaan oli 470. Työsuojeluasiamiehiä toimi 968 (1 022). Luvut ovat todennäköisesti hieman suuremmat, koska kaikkia tehtäviin valittuja ei ole ilmoitettu liittoon.

 

Pohdittavaksi

1) Millaista koulutusta työsuojeluvaltuutetut tarvitsevat?

2) Miten työsuojeluvaltuutetun yhteistyötä pääluottamusmiehen ja ammattiosaston kanssa voidaan parantaa?

3) Miten parannettaisiin työpaikan työsuojeluyhteistyötä/työsuojeluvaltuutetun asemaa?

4) Miten saataisiin tehoa normien ja lakien valvontaan?

5) Miten kehitettäisiin työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyötä?