Metallityöväen Liitto

2.4 Osaavalla parempi mahdollisuus työllistyä

Maailmantalouden paineissa Suomen metalliteollisuudesta on hävinnyt ja myös tulevaisuudessa häviää sellaisia työpaikkoja, joissa työntekijöiden ammattitaitovaatimukset ovat vähäisempiä. Siten myös ilman ammatillista koulutusta olevien mahdollisuudet työllistyä metallialoille ovat heikentyneet. Suomen metalliteollisuuden tulevaisuus voi perustua vain korkeamman jalostusasteen tuotantoon, joka myös edellyttää korkeaa ammatillista osaamista. Korkeaa osaamista vaaditaan myös erilaisissa asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtävissä, joita yritykset yhä enemmän myyvät tuotannon ohella tai jopa sijaan.

Metallityöväen liitto vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että alan ammatillinen koulutus vastaa liiton sopimusalojen tulevaisuuden tarpeita ja jäsenet työllistyvät saamansa koulutuksen kautta. Liitolla on mm. edustus alan koulutus- ja tutkintotoimikunnissa ja muissa uudistamistyössä mukana olevissa projekti- ja ohjausryhmissä.

Liiton jäsenillä on useita vaihtoehtoja lisätä tai osoittaa ammatillista osaamista.

Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen ja alalle työllistymisen edellyttämät tiedot ja taidot. Ammatilliset perustutkinnot voi suorittaa joko näyttötutkintona tai nuorten opetussuunnitelmiin perustuvana koulutuksena. Suoritustavasta riippumatta tutkinnot vastaavat toisiaan.

Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytetty ammattitaito ja erikoisammattitutkinnoissa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Myös näissä tutkinnoissa osaaminen osoitetaan näyttötehtävillä. Näyttötutkintojen suorittamiseen tarvitaan yleensä valmentavaa koulutusta. Opiskeluun tarvittava aika on yleisesti huomattavasti lyhyempi kuin nuorisokoulutuksessa, koska aikaisemmin hankittu osaaminen otetaan huomioon koulutuksen henkilökohtaistamisen yhteydessä. Opiskella voi niin työssä, työn ohessa kuin omalla ajalla työnantajan kanssa sovitun mukaisesti.

Näyttötutkintoja voidaan suorittaa omaehtoisena koulutuksena (opetushallinnon tukemaa), oppisopimuskoulutuksena (oppisopimusviranomaisten tukemaa), työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena (työvoimaviranomaisten hankkimaa) ja henkilöstökoulutuksena (työnantajan tukemaa).
Näyttö ratkaisee –tutkimuksen mukaan näyttötutkintojen suorittamisella on kiistatta myönteisiä työelämävaikutuksia metalliteollisuudessa sekä työntekijöille (palkka ja työssäolokuukaudet) että työnantajille. Silti näyttötutkintoja suoritetaan metalliteollisuudessa vähän.

Oppisopimuskoulutus on määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta. Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella pääasiassa samoihin ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin kuin oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa.

Pohdittavaksi

1) Yhteiskunta kustantaa Suomessa perusopetuksen. Kenen vastuulla on työntekijöiden osaamisen kehittäminen työelämässä?

2) Miten työpaikoilla voidaan edistää näyttötutkintojen suorittamista? Mikä on luottamustehtävissä toimivien ja ammattiosaston rooli tässä?

3) Miten turvataan metallin jäsenten oikeus riittävään oman ammattiosaamisen kehittämiseen työnantajan tuella? Pitääkö osaaminen näkyä korostetummin palkkauksessa?

4) Mitkä ovat työnantaja- ja työntekijäpuolen yhteiset edut ammatillisen koulutuksen kehittämisen kentällä?

5) Minkälainen rooli ammattiosastolla ja pääluottamusmiehellä voi olla oppisopimuskoulutuksen edistämiseksi yrityksissä?