Metallityöväen Liitto

2.1 Työntekijöiden asema on muuttunut yhä epävarmemmaksi

Maailmantalouden yhdentyminen, globalisaatio, jatkuu. Globalisaation aikaansaamat maailman työnjaon jatkuvat muutokset aiheuttavat paineita Suomessa olevalle metalliteollisuudelle. Suuret yritykset siirtävät omaa tuotantoaan lähelle kasvavia markkinoita ja järjestelevät omia hankintaverkostojaan uusiksi, mikä aiheuttaa paineita kotimaisille suurten yritysten alihankkijoille.

Verkostoihin mukaan pääsemisen keskeisiä vaatimuksia ovat tuotteiden laatu, hinta, toimitusvarmuus, toimitusaika sekä kyky tuottaa tuotekehityksellistä arvoa pääyritykselle. Suomalaisten yritysten kilpailupaineet eivät siten ole helpottumassa, vaan lisääntyvät. Suomessa sijaitseva metalliteollisuus joutuu jatkuvasti taistelemaan olemassaolostaan.

Globalisaatio on kytkenyt kaikki maailman maat yhä tiukemmin toisiinsa ja taloudelliset häiriöt siirtyvät aikaisempaa nopeammin alueilta toiselle. Vuoden 2008 lopussa Yhdysvalloissa alkanut rahoitusmarkkinoiden kriisi levisi muutamassa kuukaudessa läpi koko maailman.

Rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen on kasvattanut niiden merkitystä maailmantalouden häiriöiden välittäjinä ja jopa alkulähteinä. Maailmantalous on tämän seurauksena tullut häiriöille alttiimmaksi.

Taloudelliset häiriöt johtavat yleensä siihen, että yritykset tarkistavat strategiaansa ja uudet tekijät voivat nousta ratkaiseviksi kilpailutekijöiksi. Strategioiden uudistaminen johtaa usein myös toiminnan muutoksiin, minkä seurauksena myös työntekijöiden asema voi muuttua. Työntekijöiden asema on muuttunut yhä epävarmemmaksi.

Vaikka Suomessa pidettäisiin yleisesti hyvä huoli vientiteollisuuden kilpailukyvystä, merkitsee avoin maailmantalous ja vapaa kauppa sitä, että Suomen talouden rakenne muuttuu jatkuvasti. Uudet maat ja alueet valtaavat markkinoita vanhoilta mailta ja uusia markkinamahdollisuuksia syntyy, kun kehittyvien maiden elintaso ja ostovoima nousee. Myös ympäristöasioihin panostaminen luo uusia markkinoita. Rakennemuutoksen seurauksena yrityksiä kuolee ja syntyy jatkuvasti.

Paikallisesti ja alueellisesti voidaan vaikuttaa

Yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavat myös paikallisella tasolla tehdyt ratkaisut teollisuus- ja elinkeinopolitiikassa. Vuoden 2010 alussa toteutettu aluehallintojärjestelmän muutos toi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) ja aluehallintovirastot (AVI).

Keskeinen foorumi alueellisessa teollisuuspoliittisessa vaikuttamisessa ovat maakuntien yhteistyöryhmät, joissa ovat edustettuina myös työntekijä- ja työnantajapuolet. Maakuntaliittojen ja ELY-keskusten kautta kanavoituu yrityksille vuosittain noin 1,5 miljardia euroa, josta valtaosa on EU-rahaa.

Yhteiskunnallisen päätöksenteon alueellistuminen haastaa liiton alue- ja paikallistoiminnan olemaan nykyistä vahvempi yhteiskunnallinen vaikuttaja. Liiton ääni kuuluu kunta- ja aluetasollakin parhaiten, kun asiat sanotaan yhdessä. Seuturyhmät kokoavat ammattiosastot työssäkäyntialueittain yhteen. Niitä sekä aluejärjestöjä perustettaessa oli tavoitteena paikalliseen ja alueelliseen teollisuuspolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen. Ne hakevat vielä tätä rooliaan.

 

Pohdittavaksi 

1) Onko suomalainen metallityöläinen hyötynyt globalisaatiosta ja voiko hän hyötyä siitä tulevaisuudessa?

2) Pitääkö työntekijöiden pyrkiä vaikuttamaan yritysten strategioihin?

3) Pitääkö Metallityöväen liiton jatkaa avoimeen maailmantalouteen ja vapaaseen kauppaan perustuvaa linjaansa?

4) Onko Metallityöväen liiton tehtävänä a) pyrkiä säilyttämään olemassa olevat yritykset ja niiden työpaikat, vai b) pitää huoli siitä, että lopettavien yritysten työntekijöiden työllistyminen uuteen työpaikkaan sujuisi mahdollisimman kitkattomasti?
Mitä toimia valittu vaihtoehto edellyttää liitolta?

5) Miten ammattiosastojen, seuturyhmien ja aluejärjestöjen roolia vaikuttamisessa alueelliseen ja paikalliseen elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaan voidaan vahvistaa? Miten näissä asioissa toimitaan yhteistyössä muiden teollisuusliittojen kanssa?